Sairastamisen kustannukset ovat karanneet käsistä – liian moni kamppailee maksujensa kanssa
Korkeat sairastamisen kustannukset rasittavat kohtuuttomasti monen sairastuneen taloutta ja voivat johtaa työ- ja toimintakykyä rapauttavaan kierteeseen, jossa oikea-aikainen apu viivästyy ja terveysongelmat pahenevat. Oikea-aikainen hoitoon pääsy edistää myös työllisyystavoitteiden saavuttamista, muistuttavat potilas- ja kansanterveysjärjestöt hallitusohjelmaneuvottelujen ollessa käynnissä.
Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat korkeita ja terveydenhuollon rahoitus esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa alhaisemmalla tasolla. Terveydenhuollon maksukatot pyrkivät suojaamaan ihmisiä kohtuuttoman suurilta kustannuksilta, mutta maksukattojen taso on liian korkea, katsovat potilas- ja kansanterveysjärjestöt, kertoo SOSTE tiedotteessaan.
Yhteenlaskettuna vuosittaiset maksukatot palveluille, lääkkeille ja terveydenhuollon matkoille ovat lähes 1 600 euroa. Tämän päälle tulevat vielä sellaiset sairastamisen aiheuttamat kustannukset, joihin ei ole mahdollista saada tukea. Moni sairastunut joutuu käyttämään Kela-korvattavien valmisteiden lisäksi muita lääkkeitä tai hoitoa tukevia voiteita, vitamiineja, silmätippoja ja erilaisia apuvälineitä, joita ei korvata tai joita ei saa hoitotarvikejakelun kautta.
– Tilanne on kestämätön. Yhdenvertainen terveydenhuoltomme on romahtamassa, ja köyhillä ei ole enää varaa sairastaa, toteaa SOSTEn koordinoiman potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkoston puheenjohtaja Sanna Kaijanen.
– Terveydenhuollon menoista ei voida enää säästää, mutta tarvitaan myös parempaa toiminnan strategista ohjaamista, jatkaa verkoston varapuheenjohtaja Minna Anttonen.
Lisää maksuttomia terveyspalveluja ja lain edellyttämät huojennukset käyttöön
Lähes kaikki hyvinvointialueet perivät terveyskeskuslääkärin vastaanottokäynnistä korkeimman mahdollisen maksun. Potilas- ja kansanterveysjärjestöt esittävät, että terveyskeskuslääkärikäynnit muutetaan maksuttomiksi. Tämä edistäisi hoitoon hakeutumista ajoissa ja ennaltaehkäisisi sairauksien pahenemista tai liitännäissairauksien puhkeamista
Vuosittain satojatuhansia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja päätyy ulosottoon. Potilas- ja kansanterveysjärjestöt vaativat, että maksujen huojentamiseen ja perimättä jättämiseen tulee saada kansalliset soveltamisohjeet, jotta kohtuuttomilta tilanteilta vältyttäisiin.
– Kenenkään etua ei palvele se, että peruspalvelujen käyttö voi johtaa ulosottokierteeseen. Päinvastoin ihmisiä tulisi ohjata oikeiden palvelujen pariin ja erityisesti paljon palveluja käyttävillä asiakasmaksut ja maksuhuojennukset tulee ottaa puheeksi jo hoito- ja palvelusuunnitelmaa laatiessa, toteaa erityisasiantuntija Päivi Opari SOSTEsta.
Asiakasmaksulainsäädännön uudistamista tulee järjestöjen mielestä jatkaa viime hallituskaudella alkaneen työn pohjalta. Kaikki sairauskustannukset, johtuvatpa ne lääkkeistä, palvelumaksuista tai matkoista, ovat sairastuneen näkökulmasta terveydenhuollon kuluja, joita tulee keventää kaikin keinoin.
Potilas- ja kansanterveysjärjestöt vaativat, että seuraavan hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen poistamalla hoidon taloudellisia esteitä.
– Tämä auttaa parantamaan kansalaisten työ- ja toimintakykyä ja kohentamaan työllisyyttä. Oikea-aikainen apu ja tuki sairastuneille turvaa yhteiskunnan kestävyyttä, painottaa Sanna Kaijanen.
Diabetesliiton saama palaute samansuuntaista
– Järjestöjen saama palaute sairastamisen kalliudesta on hyvin samansuuntaista. Omista kartoituksistamme tiedämme, että moni diabetesta sairastava kokee jatkuvat lääke- ja vastaanottomaksut korkeiksi.
– Sote-palvelujärjestelmän kustannuksista käydään keskustelua, mutta siitä puuttuu asiakkaan näkökulma lähes täysin. Jos soten rahoituksesta vielä säästetään, uhkaavat asiakkaan omavastuut nousta. Tämä vain lisäisi terveyseroja, kun köyhimmät jäävät ongelmiensa kanssa kotiin, täydentää Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.
Diabetes arjessa 2022 -kyselymme mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavista 34 % piti diabeteksesta koituvia kustannuksia suurena tai melko suurena taloudellisena rasitteena.