Terve ja toimintakykyinen Suomi tavoitteeksi hallitusohjelmaan
Suomeen
tarvitaan laaja, poikkihallinnollinen ja pitkäjänteinen terveyttä, hyvinvointia
ja toimintakykyä edistävä sekä kansansairauksia ennaltaehkäisevä
toimintaohjelma.
- Kansansairaudet
ja liikkumattomuus aiheuttavat merkittäviä kustannuksia niin inhimillisesti
kuin taloudellisesti. - Työikäisten
kestävyyskunnon heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden
yleistyminen uhkaavat 2040-luvulla työväestön terveyttä, toimintakykyä,
työurien pituutta ja työn tuottavuutta. - Sairauksien
ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan neuvonnan ja ohjauksen lisäksi myös uusia
yhteiskunnallisia keinoja, kuten verotusta. - Tarvitaan vaikuttavia
toimenpiteitä, jotta suomalaiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä
mahdollisimman pitkään. Tämä on keskeistä talouden vahvistamiseksi ja
työllisyyden edistämiseksi.
SOSTE Suomen
sosiaali ja terveys ry ja Suomen Olympiakomitea ry sekä tarttumattomien
kansansairauksien järjestöverkosto vaativat, että seuraava hallitusohjelma
sisältäisi laajan väestön terveyttä ja toimintakykyä edistävän ohjelman.
Ohjelman tavoitteena tulee olla terve ja toimintakykyinen Suomi 2030-luvulla.
Ohjelmalle on
asetettava mitattavissa olevat tavoitteet ja välitavoitteita, joiden avulla
voidaan varmistaa valittujen toimintatapojen olevan tuloksellisia. Ohjelmalla
tulee olla valtioneuvostotasoinen johto ja mahdollisuudet poikkihallinnolliseen
ohjaamiseen.
Ohjelman tulisi
uudistaa poikkihallinnollisia toimintatapoja ja edistää kokonaisvaltaisesti
suomalaisen yhteiskunnan ja Suomessa asuvien terveyttä. Tähän tulisi sisältyä
kannustavat ja mahdollistavat toimet terveyden kannalta keskeisten elintapojen,
kuten liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen osalta.
Ohjelman
toimeenpano esimerkiksi
- luo lisää mahdollisuuksia säännölliseen
liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen (kuten jokaiselle lapselle
mahdollisuus harrastaa liikuntaa jokaisen koulupäivän yhteydessä) - lisää fyysistä aktiivisuutta kaavoituksella (esim.
kävely, pyöräily) ja muiden olosuhteiden luomisella - ohjaa terveelliseen ravitsemukseen ja muihin elintapoihin,
muun muassa verotuksella - helpottaa elintapaohjauksen saavutettavuutta
- suuntaa resursseja sairauksien ennaltaehkäisyyn
ja varhaiseen todentamiseen sekä haittojen torjumiseen.
– Toimintakykyinen
Suomi on hyvinvointivaltion perusta. Suomalaisten kunto heikkenee koko ajan ja
sitä kautta myös kansalaisten toimintakyky ja kriisikestävyys. Siksi haluamme,
että tuleva hallitus toteuttaa toimintakykyohjelman, jonka kautta johdetaan
ryhtiliike kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi,
sanoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.
– Tarvitsemme kipeästi uusia yhteiskunnallisia
toimenpiteitä, joilla tähdätään kansanterveyden vahvistamiseen. Parempi
kansanterveys lisää työllisyyttä, terveitä elinvuosia ja hyvinvointia sekä
vähentää terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia. Panostuksia tarvitaan ennen
kaikkea ennaltaehkäisevään ja kansanterveyttä edistävään työhön”, korostaa
SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
– Kansansairauksien ennaltaehkäisyllä on mahdollista saada
miljardiluokan säästöjä terveydenhuollossa. Tähän on suuri tarve ja syytä toimia
laajasti”, toteaa Tarttumattomat sairaudet -verkoston puheenjohtaja Juha
Viertola.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Suomen
Olympiakomitea ry
Tarttumattomat sairaudet -verkosto:
Aivoliitto ry, Filha ry, Hengitysliitto ry, Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen
Syöpäyhdistys ry
Kansansairaudet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia niin
inhimillisesti kuin taloudellisesti. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa
sairastaa noin 850.000 henkilöä Suomessa. Diabetesta sairastaa arviolta 500.000
henkilöä ja sairastumisriskissä olevia on n. 700.000. Astmaa ja
keuhkoahtaumavaivaa sairastaa n. 450.000. Sepelvaltimotautia sairastaa 180.000
henkilöä ja n. 230.000 henkilöllä on eteisvärinä. Vuosittain todetaan 25.000
sydäninfarktia, joista 80 % olisi ehkäistävissä tai sairastuminen lykättävissä. Aivoverenkiertohäiriöihin on sairastunut n.
100.000 henkilöä ja vuosittain sairastuu noin 25.000, joista 80 % voitaisiin ehkäistä.
Vuosittain
todetaan 36.000 uutta syöpätapausta ja Suomessa on 306.000 syövän sairastanutta
henkilöä. Vuonna 2035 ennustetaan olevan 430.000 syövän sairastanutta henkilöä.
Arviolta 40 % syöpätapauksista olisi ehkäistävissä elintapojen riskien
vähentämisellä.
Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan neuvonnan ja
ohjauksen lisäksi myös uusia yhteiskunnallisia keinoja, kuten verotusta. Oikein
mitoitettu ja kohdennettu terveysperusteinen verotus tuottaisi mittavia
terveyshyötyjä ja vähentäisi sote-kustannuksia. Aikuisista yhdeksän kymmenestä
saa liikaa suolaa. Ruokavalion rasvan laatu on suosituksen mukainen vain
viidellä prosentilla.
Lasten omaehtoinen liikkuminen ja seuraharrastaminen ovat
vähentyneet. Vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa
liikkumissuosituksen. Työikäisten kestävyyskunnon heikentyminen sekä
samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat 2040-luvulla
työväestön terveyttä, toimintakykyä, työurien pituutta ja työn tuottavuutta.