Uusissa eurooppalaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan painonpudotusta keskeisenä tyypin 2 diabeteksen ehkäisy- ja hoitomuotona

Uudet eurooppalaiset ravitsemussuositukset diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn on juuri julkaistu. Suosituksissa painotetaan painonpudotusta keskeisenä tyypin 2 diabeteksen ehkäisy- ja hoitomuotona sekä terveyttä edistävää runsaskuituista, kasvispainotteista ruokavaliota kokonaisuutena. Suositukset julkaistiin uusimmassa Diabetologia-lehdessä.

Laajaan tutkimustietoon perustuvat suositukset laati Euroopan diabetestutkijoiden yhdistyksen EASD:n asettama monikansallinen ja monitieteellinen asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluivat Suomesta emeritusprofessori Matti Uusitupa ja professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.

Suosituksia on päivitetty erityisesti tyypin 2 diabeteksen osalta. Liikapainoisilla ja lihavilla painonpudotus on keskeinen keino parantaa diabeteksen hoitotasapainoa ja vähentää liitännäissairauksien riskiä. Yli 10–15 kilon painonpudotuksella mahdollisimman pian diabeteksen toteamisen jälkeen voidaan saavuttaa myös taudin remissio eli verensokerin pysyminen terveen tasolla jopa vuosien ajan ilman lääkitystä. Mahdollisuus remissioon elämäntapamuutosten avulla tuodaan suosituksissa esille nyt ensimmäistä kertaa.

Pysyvää painon laskua suositellaan liikapainoisille henkilöille tärkeimpänä keinona myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Sairastumista voidaan ehkäistä jo viiden prosentin painonpudotuksella ja välttämällä sen jälkeen painonnousua, syömällä terveellisesti ja liikkumalla.

– Pysyvän laihtumisen vaikeutta on tuotu julkisuudessa liikaakin esiin. Esimerkiksi suomalaisessa Diabeteksen ehkäisytutkimuksessa huomattavan monet onnistuivat siinä elintapaohjauksen tuella, tutkimusta johtanut Uusitupa huomauttaa.

Diabeetikoille suositellaan samanlaista terveellistä ruokavaliota kuin muullekin väestölle. Kuitua tulisi saada vähintään 35 grammaa päivässä.

Ruokavalioon tulisi sisältyä runsaasti kasvikunnan tuotteita eli täysjyväviljatuotteita, kasviksia, juureksia, palkokasveja, hedelmiä ja marjoja. Ravintorasvan lähteiksi suositellaan kovettamattomia kasviöljyjä, kuten rypsi-, rapsi-, oliivi- auringonkukka- ja pellavansiemenöljyjä, pähkinöitä, siemeniä ja kalaa, joista saa pehmeää rasvaa. Sen sijaan punaisen lihan, lihavalmisteiden, suolan, sokeripitoisten juomien, vähäkuituisten viljatuotteiden sekä kovien rasvojen, kuten voin, rasvaisten maitovalmisteiden, kookosrasvan ja palmuöljyn käyttöä tulisi vähentää. Kovien rasvojen saannin tulisi jäädä alle 10 prosenttiin ja transrasvahappojen alle 1 prosenttiin energiansaannista.

– Ei ole vain yhtä tapaa koostaa terveyttä edistävä ruokavalio, vaan sen voi rakentaa monella tavalla. Mallina voi olla esimerkiksi terveyttä edistävä pohjoismainen ruokavalio, Välimeren ruokavalio tai kasvisruokavalio. Tärkeintä on, että ruokavalio muokkautuu terveyttä edistävän ruokavalion periaatteiden mukaiseksi pikkuhiljaa omat mieltymykset huomioiden ja tulee osaksi arkea. Näin muutoksista tulee pysyviä, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab rohkaisee.

Suosituksissa otetaan ensimmäistä kertaa kantaa myös ruokavalion kestävyyteen ympäristön ja ilmaston kannalta. Kasvispainotteinen ruokavalio, johon sisältyy vain vähän runsaasti suolaa, sokeria tai kovaa rasvaa sisältäviä prosessoituja tuotteita, on eduksi sekä terveydelle että maapallon kantokyvylle.

Lähde ja lisätietoja: Itä-Suomen yliopiston tiedote 18.4.2023