Uusimmassa Diabetes-lehdessä aiheina muun muassa lääkkeiden saatavuus ja hoitotasapaino

Huhtikuun Diabetes-lehden kansikuvassa on farmaseutti Helena Berg, joka sairastui raskausdiabetekseen kaikkia kolmea lasta odottaessaan. Koko lehti on jälleen värikäs kuin Bergin kutoma räsymatto: monipuolisista jutuista löytyy luettavaa aivan jokaiselle – myös sinulle, joka haluat tietää, miten diabetesta sairastavat ovat pärjänneet sodan kourissa olevassa Ukrainassa. Juttu on luettavana myös lehden avoimessa arkistossa.

Jos sinulle ei vielä tule Diabetes-lehteä, tilaa vuosikerta D-kaupastamme.

Hintakilpailu lisää häiriöitä lääkkeiden saatavuudessa

Lääkkeiden saatavuusongelmat johtuvat useimmiten lääkkeiden pitkistä ja haavoittuvista tuotantoketjuista ja hintakilpailusta, harvemmin kysynnän äkillisestä rajusta kasvusta, kuten Ozempicin tapauksessa. Myös mikä tahansa viivästys matkalla voi aiheuttaa lääkkeiden saatavuusongelmia. Kun jotakin lääkettä ei ole saatavilla, lääkkeen käyttäjän kannattaa pyytää lääkäriltä korvaava valmiste sen tilalle. Kriisitilanteiden varalle Suomessa ylläpidetään tärkeimpien lääkkeiden, kuten insuliinin, lakisääteistä velvoitevarastoa.

Oikea tieto auttaa sitoutumaan lääkehoitoon

On arvioitu, että noin puolet pitkäaikaissairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä jää ottamatta. Näin potilaan omaa rahaa ja yhteiskunnan varoja menee hukkaan. Puolittainenkin lääkehoito maksaa, mutta se ei tehoa kunnolla, ja sairaus voi vaikeutua.

Vastaava proviisori Kirsi Kvarnström selvitti väitöskirjassaan syitä sille, miksi lääkkeet jäävät käyttämättä. Tiedon puute sairaudesta ja sen hoitamisesta, keskustelut somessa ja tuttavien kanssa lääkkeen haittavaikutuksista ja vaihtuvat lääkärikontaktit heikentävät sitoutumista lääkehoitoon. Lisäksi monilla on niin pienet tulot, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä.

Stressi ja pelko nostavat diabeetikkojen verensokeria Ukrainassa

Kun sota alkoi, diabeetikot pelkäsivät, kuinka heidän käy. Riittääkö insuliini? Saavatko he hoitotarvikkeita? Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja kertoo, että toistaiseksi on pärjätty, vaikka insuliinia ei saa enää kolmen kuukauden annosta kerralla, sitä täytyy hakea nyt joka kuukausi. Insuliinin säilytys kotiloissa voi tosin olla hankalaa sähkökatkojen vuoksi. Lisäksi stressi ja pelko nostavat diabeetikoiden verensokeria. Taistelujen keskellä oleviin kyliin ja kaupunkeihin insuliinia on vaikeaa ja vaarallista viedä. Lääkäreistäkin on pulaa, sillä monet lääkärit ovat paenneet maasta. Lue juttu lehden avoimessa arkistossa.

Korkea verensokeri vaarantaa suun terveyden

Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes altistaa suun sairauksille: ientulehdukselle, hampaiden kiinnityskudoksen sairaudelle eli parodontiitille ja suun limakalvojen sienitulehduksille. Korkea verensokeri ja diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet kuivattavat suuta, ja kun syljen antama suoja puuttuu, suun sairaudet voivat edetä. Parodontiitti voi heikentää myös diabeteksen hoitotasapainoa, edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ja lisätä sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Miten perheen voimavarat heijastuvat diabeteksen hoitotasapainoon?

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

Helena kutoo ilot ja surut räsymattoihin

Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on Helenalle meditaatiota. Se on saanut hänet myös runoilemaan.

Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.

Kokemuksia työkomennuksilta ulkomailla

Rakennusinsinööri Henri Vähämaa oli kaksi vuotta Uruguayssa rakentamassa Paso De Los Torosiin suurta tehdasta. Toiset kaksi vuotta hän työskenteli Ruotsissa eurooppalaisessa hiukkaskiihdytinhankkeessa. Ruotsi ja Uruguay erosivat toisistaan paljon diabeteksen hoidon nykyaikaisuudessa ja hoitotarvikkeiden saatavuudessa sekä työkulttuuriltaan.

Osa insuliineista jäi biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon ulkopuolelle

Diabetesliiton vahva vaikuttamistyö tuotti tulosta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rajasi pikainsuliinit ja alaikäisille määrätyt insuliinivalmisteet pois biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon piiristä. Pitkävaikutteiset insuliinit ovat mukana apteekkivaihdossa vaiheittain alkaen 1.1.2025. Eduskunta hyväksyi saman sisältöisen lain helmikuussa.

Diabetesliitto vastusti insuliinien sisällyttämistä biologisten lääkkeiden apteekkivaihtoon. Liitto perusteli tätä etenkin potilasturvallisuudella, mutta myös muihin biologisiin lääkevalmisteisiin nähden pienellä säästömahdollisuudella ja insuliinien vaihdosta syntyvillä suorilla terveydenhuollon lisäkustannuksilla.

Vahvista ruualla suoliston hyvinvointia

Kirjoltaan vaihteleva ja monipuolinen suoliston mikrobisto on hyvinvoinnillemme tärkeä, sillä suolistomikrobeilla on lukuisia terveyttä tukevia tehtäviä. Suoliston terveydestä huolehtiminen on siten yksi tärkeä keino sekä kehon että mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Suolistomikrobistoa voi helliä muun muassa ruualla: suolisto rakastaa täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja muuta kuitupitoista ruokaa. Kuidun lisäksi suolistomikrobeja kannattaa ruokkia myös polyfenoleilla.

Vedestä voimaa

Vesiliikunnassa kuluu energiaa, kunto kohenee ja voimat kasvavat. Sekä mieli että keho rentoutuvat.

Veden hyvää tekevät vaikutukset perustuvat veden nosteeseen, vastukseen ja hydrostaattiseen paineeseen. Siksi elimistö kuluttaa vedessä enemmän energiaa kuin kuivalla. Lisäksi kaulaansa myöten vedessä oleva ihminen painaa vain noin neljä kiloa, joten ylipaino tai nivelongelmat eivät estä tehokasta aerobista harjoittelua vedessä, vaikka maan päällä lenkkeily ei onnistuisi maalla.

Pelosta rentouteen ihmisten joukossa

Sosiaalisten tilanteiden pelko kapeuttaa elämää ja voi johtaa jopa täydelliseen eristäytymiseen muista. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä pelkää, että muut suhtautuvat häneen tuomitsevasti ja arvostelevasti, vaikka se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Yleensä oireilu on voimakkainta puolituttujen seurassa.

Sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ei kannata sinnitellä yksin. Tarjolla on sekä omahoidon ohjelmia omahoitoon että ammattiapua. Mielenterveystalon omahoito-ohjelmassa tunnistetaan ensin omia vääristyneitä ajatusmalleja ja sen jälkeen aletaan harjoitella sosiaalisia tilanteita.

Hermosimulaattori palautti voimani

Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.

Verensokereiden vuoristoradalla

Erityisesti tyypin 1 diabeteksessa verensokerin hoito on haasteellista, sillä mukana on monta muuttujaa. Tiedetään, että perusinsuliinin tarve voi vaihdella päivästä toiseen 10–20 prosenttia. Kun tähän lisätään epätarkkuudet pikainsuliinin annostelussa, päivän syömiset, aktiivisuudet ja tunnetilat, on oikeastaan ihme, että niinkin moni onnistuu pitämään verensokerit vakaana.

Kaksi diabeteslääkäriä kertoo syitä liian matalaan ja liian korkeaan verensokeriin sekä vaihteleviin verensokereihin ja antaa myös ohjeet, miten näitä tilanteita voi korjata.

Kun diabetes kuormittaa, älä jää yksin

Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua.

Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.

Lohjan rento perhekerho vetää porukkaa puhumaan ja puuhastelemaan

Lohjan diabetesyhdistyksen perhekerhossa ei tarvita erityistä ohjelmaa, sillä siellä ei ole yhtään hiljaista hetkeä. Sillä välin, kun vanhemmat keskustelevat, lapset leikkivät, pelaavat ja rakentavat puupalikoista linnoja. Leikin ohjaajina on nuoria, jotka kävivät pikkulapsina perhekerhossa vanhempiensa kanssa. Lue juttu lehden avoimessa arkistossa.