Älä hoida sairautta vaan potilasta – kuntoutus ja tukipalvelut laitettava kuntoon

Diabetesliitto,
Sydänliitto, Syöpäjärjestöt ja Kuntoutussäätiö korostavat potilaiden
kokonaisvaltaisten tukipalvelujen parantamisen tärkeyttä ensi vaalikaudella. Järjestöjen
toteuttaman kyselyn tulokset kertovat karua kieltään siitä, kuinka vähän
potilaiden psykososiaaliseen ja kuntoutumisen tukeen panostetaan
terveydenhuollossa.

– Noin tuhannesta syöpää, sydänsairauksia tai diabetesta sairastaneesta
vastaajasta vain puolet koki saaneensa riittävästi tukea sairautensa kanssa
selviytymiseen. Enemmän tukea olisi kaivattu useissa eri sairauden vaiheissa,
erityisesti sairauden edetessä ja voimistuessa sekä elämänmuutosten yhteydessä.
Potilaiden kokemat ongelmat vaihtelivat arjessa selviytymisestä ahdistukseen ja
univaikeuksista fyysisen toiminnan rajoituksiin, kuvailee psykologitutkija Piia
Pietilä Kuntoutussäätiöstä.

– Potilaiden tuen tarpeiden moninaisuus korostaa yksilöllisten tukipalvelujen
olennaisuutta. Yksi ja sama palvelu ei toimi kaikilla. On välttämätöntä, että
potilaan tuen tarpeet arvioidaan ja tehdään hänelle yksilöllinen
kuntoutussuunnitelma – yhdessä potilaan itsensä kanssa tietysti. Kuitenkin
vastanneista vain 30 % kertoi, että ammattilainen oli arvioinut tuen tarpeet ja
vain 10 %:lle oli tehty suunnitelma kuntoutuksen tueksi, kertoo kuntoutus- ja
koulutuspäällikkö Outi Himanen Diabetesliitosta.

39 % vastaajista sairasti useampaa kuin yhtä sairautta. Tämä korostaa osaltaan
hoidon kokonaisvaltaisuuden tärkeyttä. Potilaalle tarjottavan tuen tulee lähteä
potilaan tarpeista, ei diagnoosista.

Tukipalveluilta kaivataan oikea-aikaisuutta ja moniammatillisuutta

– Moniammatillisuutta ja erikoisalat ylittävää työtä tulee vahvistaa sosiaali-
ja terveyspalveluissa. Kun potilaalla todetaan tuen tarve, hänen ongelmiinsa on
alettava hakea ratkaisua riippumatta siitä, mikä sairaus ne on aiheuttanut.
Hyvin tärkeää on lisäksi muistaa, että sairastunut voi tarvita myös esimerkiksi
taloudellista tukea tai elintapaohjausta. Siksi moniammatillisuuden ja ihmisen kokonaisvaltaisten
tuen tarpeiden tarkastelun tulee jatkossa korostua palveluissa, painottaa
Syöpäjärjestöjen terveysosaston johtaja Marika Skyttä.

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista sanoi, ettei heille ole väliä, mistä tukipalveluja
saa, kunhan palveluja saa helposti ja vaivattomasti. Kuitenkin vain noin
viidennes vastaajista koki, että kuntoutukseen hakeutuminen ja kuntoutuksen
saaminen olisi ollut helppoa, kuntoutus olisi ollut oikea-aikaista tai että se
olisi ollut kiinteä osa sairauden hoitoa.

– Kuntoutumisen tuen palvelut ja psykososiaalinen tuki tulee rakentaa osaksi
potilaiden hoitopolkuja. Myös palveluohjaus on tärkeää: esimerkiksi järjestöt tuottavat
monia tärkeitä tukipalveluja, kuten vertaistukea. Parhaimmillaan myös nämä
palvelut rakentuvat sujuvaksi osaksi potilaan hoitokokonaisuutta, korostaa
Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.

Syöpä, diabetes ja sydänsairaudet aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi
suuret yhteiskunnalliset kustannukset ja sitovat paljon terveydenhuollon
resursseja. On sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti lyhytnäköistä
hoitaa vain sairautta mutta jättää ihmisen työ- ja toimintakyky huomiotta. Ikääntyvässä
Suomessa on välttämätöntä pitää huolta jokaisen toimintakyvystä ja
mahdollisimman hyvästä elämänlaadusta.

– Kuntoutukseen käytetyt eurot ovat erittäin pieni siivu sote-sektorin
kokonaiskuluista. Kuntoutukseen ja psykososiaaliseen tukeen panostamalla
voidaan kuitenkin ehkäistä sairauksien pahenemista, ylläpitää mahdollisuutta
itsenäiseen elämään, pitää työikäiset työkykyisinä ja edistää kaikenikäisten
toimintakykyä. Kuntoutukseen laitetut eurot tuovat itsensä monikertaisina
takaisin säästöinä muualla. Ensi hallituskaudella tulee määrätietoisesti jatkaa
kuntoutuksen kehittämistä ja ottaa työn keskiöön potilaiden tarpeet,
muistuttavat järjestöt.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin 31.3.2023 alkaen Kuntoutussäätiön
sivuilla.

Lisätiedot:

Outi Himanen, kuntoutus-
ja koulutuspäällikkö, Diabetesliitto, outi.himanen(at)diabetes.fi, 0400 723 664
Marjaana Lahti-Koski, pääsihteeri, Suomen Sydänliitto, marjaana.lahti-koski(at)sydanliitto.fi,
050 359 1211
Marika Skyttä, terveysosaston johtaja, Syöpäjärjestöt, marika.skytta(at)cancer.fi, 041 531 4991
Piia Pietilä,
psykologitutkija, Kuntoutussäätiö, piia.pietila(at)kuntoutussaatio.fi,
045 636 1388