Sairauksien ehkäisyä yli hallintorajojen – kansallinen ohjelma sai laajan kannatuksen terveysjärjestöjen vaalipaneelissa
Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkoston vaalipaneeli verkossa kokosi kuuden puolueen eduskuntavaaliehdokkaat keskustelemaan terveydestä ja taloudesta tiistaina 21.3.2023.
Kansakunnan pulssilla – vaalipaneelissa keskustelivat eduskuntavaaliehdokkaat Saara Hyrkkö (vihr.), Hanna Kosonen (kesk.), Ritva Elomaa (peruss.), Paula Risikko (kok.), Katja Hänninen (vas.) sekä Antti Rinne (sd.). Tilaisuuden taustalla oli järjestöjen tahto edistää ja ylläpitää vaalien alla keskustelua, jossa terveyttä ja taloutta ei aseteta vastakkain.
Ennaltaehkäisyä yli hallintorajojen
Keskustelussa nousi esiin tarve panostaa entistä laajemmin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ehdokkaiden mielestä terveyden edistämistä tulisi tehdä järjestelmällisesti ja kaikilla hallinnon aloilla, jotta tulevaisuuden sote-palvelut voitaisiin turvata. Hallinnonalat läpäisevän, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansallisen ohjelman laatimista ensi vaalikaudella kannattivat kaikki panelistit.
– Ongelmana terveyden edistämiseen sitoutumisessa on ollut, että dataan pohjaavia laskelmia ennaltaehkäisyn kustannusvaikutuksista on ollut niukasti. Olemme tätä lähteneet omassa ohjelmatyössämme konkretisoimaan esimerkeillä miljardisäästöistä, joita saataisiin, jos väestön terveys paranisi ja terveyseroja onnistuttaisiin tasaamaan, kertoi Antti Rinne ja lisäsi, että moniin yleisiin kansansairauksiin voidaan vaikuttaa samoilla keinoilla, mikä tukee toimien vaikuttavuutta.
– Meidän täytyy onnistua katsomaan yhtä budjettikautta pidemmälle. Iso rooli terveyden edistämisessä on myös kunnilla, ja niille tulee luoda taloudelliset kannusteet huolehtia terveyden edistämisestä, totesi Saara Hyrkkö.
– Esimerkiksi liikkumattomuuden hinta kansanterveydelle ja taloudelle jo ymmärretään, mutta tarvitaan ehdottomasti kaikkien ministeriöiden yhteistyötä, jolla käydään tämän ongelman kimppuun. Saamme hälyttävää tietoa ihmisten kunnosta, työkyky rapistuu, ja lapset ja nuoret ovat ratkaisevassa asemassa, Ritva Elomaa painotti.
– Kansanterveys pitäisi nostaa uuteen kukoistukseen. Tekisin uuden kansanterveyslain ja lähtisin edistämään terveyttä omalla lailla. Topakka ote terveyden edistämiseen tarvitaan, painotti puolestaan Paula Risikko.
Terveysperusteinen verotus sai kannatusta
Paljon esillä ollutta elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta kannatettiin, mutta samalla kannettiin huolta siitä, ettei ruuan kokonaishinta nousisi.
– Perheen ruokavalinnat tehdään myös kukkarolla, ja epäterveelliset valinnat ovat tällä hetkellä usein edullisempia, huomautti Katja Hänninen.
Hänninen nosti esiin myös Sydänmerkki-järjestelmän jo nyt toimivana ja selkeänä keinona kuluttajan tukemisessa terveellisempien valintojen tekemiseen. Elintarviketeollisuuden vastuuta terveellisten vaihtoehtojen kehittämisessä korostettiin.
– Tarjonta on usein heikkoa esimerkiksi sokerittomissa vaihtoehdoissa, ja tarjonta vaikuttaa siihen, mihin me totumme, totesi Hanna Kosonen.
– Täytyy huolehtia siitä, että tarjolla on kotimaista, puhdasta ruokaa, ja lapsetkin oppivat sitä syömään monipuolisesti. Pakotettu terveysperusteinen verotus tuntuu vähän vieraalta, Ritva Elomaa huomautti.
Laajapohjaista ajattelua edusti myös keskustelu ilmastopolitiikasta. Ihmisen ja luonnon terveys ovat erottamattomasti kytköksissä toisiinsa.
– Lähiluonto on monelle henkireikä, sitä on suojeltava. Ympäristön tulee olla sellainen, että lihasvoimalla liikkuminen, kävely ja pyöräily, on helppoa, totesi Saara Hyrkkö.
– Moni ilmastoteko on myös terveysteko, ne tukevat toisiaan, muistutti myös Hanna Kosonen.
Alkoholimarkkinoiden vapauttamista panelistit vastustivat. Viinejä ruokakauppoihin ei kukaan ilmoittanut kannattavansa. Moni nosti esiin myös tarpeen helpommin saavutettaville päihdepalveluille. Alkon monopolin purkamisen ja väkevämpien alkoholijuomien saatavuuden parantamisen on arvioitu kasvattavan alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholikuolleisuutta merkittävästi.
Sairastamisen kustannuksia pidettiin korkeina
Kokemustoimijat Eeva-Liisa Peltonen (Hengitysliitto) ja Arto Urhonen (Sydänliitto) nostivat puheenvuoroissaan esiin sairastamisen kustannukset ja katkeilevat hoitopolut, jolloin potilaan tarvitsemaa tukea ei ole oikeaan aikaan saatavilla.
Terveysjärjestöjen keskeisenä tavoitteena on sairastamisen kustannusten alentaminen. Ehdokkaat kannattivat maksukattojen yhdistämisen selvittämistä ja maksukattojen tason tarkastelua.
– Jos ihmisellä ei ole varaa hoitaa itseään, joudutaan pian muiden, kalliimpien palvelujen kautta auttamaan isommissa ongelmissa. Maksukattojen yhdistämistä pitäisi lähteä kehittämään, kukaan ei valitse sairauksiaan, Hanna Kosonen korosti.
– Kolmen eri katon kertyessä samaan aikaan olisi jo kattojen jaksottaminen yksi teko, jolla parannettaisiin ihmisten tilannetta, Paula Risikko ehdotti.
– Maksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta asiakkaat tietävät aika huonosti, arveli Ritva Elomaa.
Kokemustoimijat kertoivat saaneensa paljon apua vertaisilta ja järjestöjen toiminnan kautta. Panelistit tunnistivat hyvin järjestöjen, vertaisten ja läheisten avun arvon.
– Järjestöjen apu sairastuneille on korvaamatonta, mutta henkistä tukea tulisi tarjota myös sairastuneen perheenjäsenille, jotta he jaksavat tukea läheistään, Antti Rinne tähdensi.
Paneelin yleisöä kiinnosti muun muassa ravitsemusterapiapalvelujen turvaaminen. Terveysjärjestöt ovat korostaneet helposti saatavilla olevan elintapamuutoksen tuen tärkeyttä, kuten liikunta- ja ravitsemusneuvontaa.
– Ravitsemusterapia on tärkeä osa sairauksien hoitoa ja kuntoutusta ja elintaparemonttia tehdessä palveluja tarvitaan. Rahalla saa yksityisiä palveluja nytkin, mutta pienituloisilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta niitä käyttää. Elintapamuutoksen tuen palvelujen pitäisi olla saavutettavissa julkisella puolella, Katja Hänninen korosti.
Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkosto kokoaa yhteen suurimpia kansanterveys- ja potilasjärjestöjä. Tutustu tarkemmin verkoston vaali- ja hallitusohjelmatavoitteisiin tästä.
