Helsingin yliopiston tutkimus: Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta lapsilla
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan muuttuneet ympäristötekijät.
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on lisääntynyt maailmassa koronapandemian aikana. Helsingin yliopiston PEDIA-tutkimusryhmä on selvittänyt ilmiötä ja sen syitä lapsilla Suomessa.
– Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden lisääntymisen mekanismit ovat olleet epäselviä, ja keskustelua on käyty siitä, johtuuko lisääntyminen SARS-CoV-2-infektion suorasta vaikutuksesta, vai muista samanaikaisesti muuttuneista ympäristötekijöistä, tutkimusta johtanut professori Mikael Knip taustoittaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus nousi lapsilla Suomessa 16 prosentilla pandemian 18 ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin vain hyvin harvalla tyypin 1 diabetekseen sairastuneella lapsella tai nuorella oli elimistössään koronaviruksen vasta-aineita merkkinä sairastetusta infektiosta.
Tutkijoiden mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden nousu koronapandemian alkuaikana ei todennäköisesti johdu koronaviruksen suorasta vaikutuksesta, vaan saattaa liittyä pandemia-ajan yhteiskunnan sulkutilaan ja siitä johtuvaan sosiaaliseen eristäytymiseen.
– Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin mukaan varhaislapsuuden mikrobialtistus ja infektiot voivat osin suojata autoimmuunisairauksilta. Kontaktien väheneminen yhteiskunnan sulkeutuessa vähensi merkittävästi lasten sairastamia akuutteja infektioita, mikä on saattanut suurentaa riskiä sairastua diabetekseen, Knip selittää.
Onko lasten diabeteksen yleistyminen ohimenevää?
– Tutkimusta tulee jatkaa ja selvittää, mitä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudelle on tapahtunut sen jälkeen, kun yhteiskunta avattiin kesällä 2021 ja koronainfektiotkin väestössä lisääntyivät, Olli Vapalahti toteaa.
Rekisterit tärkeitä tietolähteitä
Tutkimus perustui Suomen lasten diabetesrekisterin aineistoon. Tämä kansallinen rekisteri on vuodesta 2002 lähtien kerännyt tietoa sekä näytteitä tyypin 1 diabetekseen sairastuneista lapsista ja nuorista sekä heidän perheenjäsenistään. Rekisteri kattaa tiedot yli 90 prosentista vastasairastuneista, ja sitä ylläpitää HUS Helsingin yliopistollinen sairaala.
– Rekisteri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa tutkimukselle korvaamatonta tietoa, rekisterin vastuulääkärinä toimiva Mikael Knip huomauttaa.