Tutkimus: Vaikuttava hoito toteutuu vain puolella tyypin 2 diabetesta sairastavista

Diabetesliitto oli mukana tyypin 2 diabeteksen hoidon toteutumista ja kohdentumista selvittävässä DISCO-tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvisi, että vaikuttava, yksilöllinen hoito toteutuu vain puolella tyypin 2 diabetesta sairastavista. Hyvinvointialueilla olisi nyt tilaisuus kiriä.

Painonhallinta liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla, tupakoimattomuus ja tarvittaessa lääkehoidot ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Hoidon ei tulisi olla pelkkää verensokerin hoitamista. Verensokerin hoitoon on nykyään tarjolla moderneja vaihtoehtoja, jotka vaikuttavat myös sairauden etenemiseen ja lisäsairauksien syntyyn.  

– Ei ole samantekevää, millä lääkityksellä verensokeria alennetaan. Lisäsairauksien riskissä olevalle diabetesta sairastavalle tulee valita lääkitys, jolla on osoitettu lisäsairauksien vähenemistä ja hallintaa. Diabeteksen hoitoa on tarkasteltava HbA1c-arvoa eli veren sokeriarvoja pidemmälle, sanoo Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä.

DISCO-tutkimus osoitti puutteita hoidossa

Diabetesliiton ja Boehringer Ingelheimin yhteistyössä Oriolan ja Apteekkariliiton kanssa toteuttama DISCO-potilaskyselytutkimus (Diabetes Insights: patient Survey to evaluate Care Optimization in Finland) tuo esiin kehittämiskohteita hoidon kohdentamisessa sekä siinä, kuinka potilaan osallistaminen ja tukeminen omahoitoon onnistuvat.

Kyselyaineiston keräämiseen osallistui lähes sata Oriolan tutkimusapteekkiverkostoon kuuluvaa apteekkia. Kyselyyn vastasi yli tuhat tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joiden lääkitystiedot apteekkihenkilökunta kirjasi osana kyselyä.

Kyselystä kävi ilmi, että alle puolet niistä vastaajista, joilla oli suuri riski sydän- ja verisuonitapahtumaan, sai diabeteslääkkeenään sellaista valmistetta, joka pienentää sydän ja verisuonisairauksien sekä munuaissairauden riskiä.

– Kyselystä ei selviä, johtuuko alihoito tiedon puutteesta vai potilaiden taloustilanteesta eli lääkekorvausjärjestelmän heikentämisestä, kertoo Pimiä.  

Lääkekorvauksia leikattiin vuonna 2017, jolloin insuliinia lukuun ottamatta muut diabeteslääkkeet siirrettiin täyden korvauksen piiristä alempaan erityiskorvattavuusluokkaan.

– Muutoksen myötä diabetesta sairastavat ovat joutuneet taloudellisen tilanteensa suhteen epätasa-arvoiseen asemaan, ja monet ovatkin joutuneet valitsemaan, tinkivätkö he esimerkiksi ruokaostoksistaan tai joistakin lääkkeistään, koska rahat eivät riitä kaikkeen, kertoo Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski.

Hoidon yksilölliset tarpeet tulisi huomioida

Väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, jolloin hoidon yksilöllisestä kohdentamisesta tulee entistä tärkeämpää. Hyvänä työkaluna tähän olisi yksilöllisesti tehty hoitosuunnitelma, mutta vain kolmannes vastanneista tunnisti, että heille itselleen oli tehty hoitosuunnitelma.

DISCO-kyselyn perusteella kolmella neljästä tyypin 2 diabetesta sairastavasta on suuri sydän- ja munuaissairauden riski, jolloin heillä kuuluisi hoitosuositusten mukaan olla sydän- ja munuaissairauksilta suojaava diabeteslääkitys silloinkin, kun heidän pitkäaikainen verensokeritasonsa on tavoitteessa.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että diabetesta sairastavien lisäsairauksien riskitasolla ei ollut vaikutusta vastaanottokäyntien tiheyteen. Diabetesta sairastavan yksilöllisen riskin ja hoidon tarpeen tunnistaminen on avainasemassa resurssien ja hoitokeinojen kohdentamisessa, kun hoidon kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan.

Hoitoon olisi puututtava nyt

Hyvinvointialueiden aloittaminen tarjoaa nyt sopivan hetken tarkastella, millaista diabeteksen hoito alueella on. 

– Jotta tyypin 2 diabeteksen hoito olisi mahdollisimman vaikuttavaa, on ensiarvoisen tärkeää valita sen laadun seurantaan oikeat mittarit. Pitkäaikainen verensokeritaso  eli HbA1c-arvo ei voi jäädä ainoaksi mittariksi, sillä sen tiedetään olevan kohtalaisen heikosti yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Mittarien on keskityttävä enemmän siihen, miten diabetesta sairastavien lisäsairauksien kehittymistä saadaan ehkäistyä. Jatkossa olisi tärkeä tutkia myös sitä, minkälaista elintapaohjausta potilaat saavat, sekä kehittää elämänlaatumittareita osana laaturekistereitä, sanoo Healthcare Affairs Manager Lotta Stenman Boehringer Ingelheimilta.

DISCO-tutkimus osoittaa, että hyvinvointialueiden tulee parantaa tyypin 2 diabeteksen hoitoa sekä terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Ikääntyvä väestö täytyy kyetä hoitamaan laadukkaasti.

Lue lisää tutkimuksesta Lääkärilehdessä 26.1.2023 julkaistusta artikkelista.