Suomalaistutkimus: Raskausdiabeteksella voi olla epäsuotuisia vaikutuksia 2-vuotiaan lapsen hermostolliseen kehitykseen.

Raskausdiabeteksella voi olla epäsuotuisia vaikutuksia 2-vuotiaan lapsen hermostolliseen kehitykseen. Äidin kokonaisvaltainen terveyttä edistävä ruokavalio puolestaan tukee lapsen hermostollista kehitystä, selviää tuoreesta Turun yliopiston tutkimuksesta.

Äidin terveys ja elintavat raskausaikana ovat tärkeitä lapsen hermostollisen kehityksen säätelijöitä. Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan äiti-lapsi-tutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskausdiabetes, lihavuus ja ravinto raskausaikana vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen 2-vuotiaana.

Kehitystutkimuksella selvitettiin lapsen kognitiivista, kielellistä ja motorista kehitystä. Äideiltä mitattiin rasvaprosentti ja raskausdiabetes diagnosoitiin sokerirasituskokeella. Raskaudenaikaista ravinnonsaantia selvitettiin ravinnonlaatu- ja kalankäyttökyselyillä.

– Lasten kehitys oli aineistossamme keskimäärin normaalia. Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että lapsilla, joiden äideillä oli todettu raskausdiabetes, oli heikommat kielellisen kehityksen taidot 2-vuotiaana verrattuna lapsiin, joiden äideillä ei todettu raskausdiabetesta, toteaa väitöskirjatutkija Lotta Saros Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi äidin kehon rasvaprosentti oli yhteydessä lapsen heikompiin taitoihin niin kognitiivisen, kielellisen kuin motorisenkin kehityksen osa-alueella.

– Havaintomme on ainutlaatuinen, sillä aiemmissa tutkimuksissa ei ole selvitetty äidin kehonkoostumuksen yhteyttä lapsen hermostolliseen kehitykseen, toteaa Saros.

Raskausdiabetes ja lihavuus, etenkin korkea kehon rasvamassan määrä, vaikuttavat epäsuotuisasti äidin aineenvaihduntaan ja nostavat elimistön tulehdustilaa. Nämä ovatkin todennäköisiä mekanismeja, joilla ne vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen.

Raskausajan ruokavaliolla voidaan vaikuttaa lapsen hermostolliseen kehitykseen

Tutkimuksessa todettiin myös, että äidin parempi ruokavalion ravitsemuksellinen laatu oli yhteydessä lapsen parempaan kielelliseen kehitykseen. Vastaava tulos havaittiin myös äidin kalankäytön ja lapsen hermostollisen kehityksen välillä.

Tulokset ovat yhteneväiset, sillä hyvälaatuinen ruokavalio sisältää tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja, joita saadaan muun muassa kalasta. Pehmeät rasvat, etenkin omega-3-rasvahapot, edistävät lapsen hermoston kehitystä.

– Kokonaisvaltainen, terveyttä edistävä ruokavalio raskausaikana voi olla hyödyllinen etenkin niiden äitien lasten hermostollisen kehityksen kannalta, jotka kuuluvat raskausdiabeteksen riskiryhmään lihavuuden tai ylipainon takia, pohtii professori Kirsi Laitinen, joka johtaa tutkimuksen toteuttanutta Varhainen Ravitsemus ja Terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.

Lähde ja lisätietoja: Turun yliopiston tiedote 11.1.2023