Siirry sisältöön

Joulukuun Diabetes-lehden matkassa Ghanasta Käsivarren Lappiin

Tänään 16. joulukuuta ilmestyvä Diabetes-lehti 6/2022 vie lukijansa matkalle Länsi-Afrikasta Suomen pohjoiseen erämaahan. Mielenkiintoisten matkakertomusten lisäksi lehti tarjoilee monipuolisia juttuja diabeteksen omahoidosta ja elämästä diabeteksen kanssa. Seuraava Diabetes-lehti ilmestyy helmikuussa 2023. Toivotamme kaikille Diabetes-lehden lukijoille rauhaisaa joulun aikaa.

Tämän vuoden viimeisessä numerossa muun muassa:

Diabetes altistaa monille sairauksille

Diabetes on koko elimistön sairaus, jossa yksi ongelma johtaa helposti toiseen ja kolmanteen. Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, mikä on monien lisäsairauksien taustalla. Hyvä hoitotasapaino ja terveelliset elintavat ehkäisevät haittoja ja voivat jopa pysäyttää alkaneen huonon kehityksen. Kun terveys elämäntapojen muutoksen vuoksi kohenee, myös mieliala paranee. Tästä syntyy hyvän kierre.

Munuaistaudin voi ehkäistä ja pysäyttää

Ensimmäisiä merkkejä munuaistaudista löytyy usein jo tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikoihin, ja myöhemmin munuaistautiin voi sairastua jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista. Munuaisten vaurioitumisen voi pysäyttää, ja tautia voi myös ehkäistä hyvällä diabeteksen hoidolla. Diabeetikon elinajan ennuste on paljon parempi, jos selviää ilman munuaisvauriota.

Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä

Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Viisi vuotta myöhemmin hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.

Jalan hapenpuute ei aina oireile tuntuvasti

Alaraajojen tukkiva valtimotauti hiipii hiljaa. Sitä sairastava voi kävellessään tuntea pohkeessaan kipua tai jalkaterää voi makuulla ollessa kolottaa, mutta pitkällekin edennyt tauti saattaa olla oireeton. Alaraajojen tukkivaa valtimotautia pitää ehkäistä ja hoitaa hyvin: jos jalka alkaa kärsiä kroonisesta hapenpuutteesta, voi ainoa realistinen hoito olla raajan amputointi, sanoo plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri Veerakaisa Koivunen.

Arvioi alkoholin kulutustasi rehellisesti

Turvallista alkoholin käyttöä ei ole olemassakaan. Myös kohtuullinen alkoholin kulutus voi aiheuttaa terveysongelmia: se voi väsyttää, aiheuttaa mielialamuutoksia ja uniongelmia sekä lisätä painoa. Rajumpi alkoholin kulutus rasittaa sisäelimiä. Moni ajattelee, että yksi tai kaksi alkoholiannosta rentouttaa stressaantunutta mieltä. Mutta onko näin? Omaa tilannetta voi testata esimerkiksi pitämällä juomisesta kokonaan taukoa.

Haasteita elämän hallinnassa

Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisää hyvää ruokavalioon ilman luopumisen pakkoa

Kun ruokatottumuksiin tehdään muutoksia, moni ajattelee, että hänen pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja rajoittaa syömistään. Tämä ei ole tarpeen: samaan tulokseen pääsee, kun lisää ruokatottumuksiinsa hyviä asioita. Kun mieli saa olla rauhassa luopumisen ja kieltojen ajatukselta, muutosten tekeminen on usein helpompaa.

Liikunta on ilmainen ihmelääke

Jos yhteen pilleriin saisi kaikki liikunnan terveysvaikutukset, se olisi todennäköisesti maailman tehokkain terveyteen vaikuttava lääke. Ja jos jokainen suomalainen liikkuisi säännöllisesti edes jonkin verran nykyistä enemmän, kansanterveys kohenisi silmissä. Kuitenkin vain 15 prosenttia suomalaisista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Lohdullista on, että sohvaperunan terveys ja olo kohenevat jo varsin vähästä liikunnasta.

Tunnistatko lantionpohjalihakset?

Lantionpohjan lihaskunnon merkityksen huomaa, kun yskii, aivastaa, nauraa tai ponnistaa. Jos lantionpohjalihakset eivät toimi niin kuin pitäisi, virtsaa saattaa lirahtaa housuihin. Toimivat lantionpohjan lihakset aktivoituvat tarvittaessa nopeasti ja napakasti, mutta pystyvät myös rentoutumaan. Omat lantionpohjan lihakset kannattaa opetella tunnistamaan, vaikka ne arjessa toimivatkin pitkälti vaistomaisesti.

Hyvä mieli, parempi uni

Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.

Turvassa toisten kanssa

Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.

Sydämen asiana jalkojen terveys

Diabetes vaurioittaa helposti jalkojamme. Lähde mukaan ottamaan selvää, miksi näin käy. Oppaana toimii Olipa kerran elämä -klassikkosarjan innoittama jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen. Käypä hoito -suoisius diabeetikon jalkaongelmista auttaa meitä pysymään oikealla tiellä.

Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen

Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.

Kerran elämässä

Elias Kärki lähti opiskelijavaihtoon Ghanaan, koska halusi tutustua Afrikkaan ja osoittaa itselleen, että tyypin 1 diabetes on järjestelykysymys. Diabeteksen kanssa hän pärjäsikin hyvin, mutta kulttuurisokki vei yllättävän paljon voimia. Köyhyyden ja elintasoerojen näkeminen otti koville, koska hän ei voinut tehdä tilanteen parantamiseksi mitään.