Väitös: Tyypin 2 diabeteksen esiasteisiin liittyvät tilat lisäävät muistin heikentymisen riskiä
Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä ylipainon lisääntyessä. Myös muistivaikeudet ja -sairaudet ovat yhä tavallisempia väestön ikääntyessä. Lääketieteen lisensiaatti Sini Toppalan väitöskirjatutkimus selvitti glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden, tiedonkäsittelytoimintojen laskun ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivojen kuvantamismuutosten välisiä yhteyksiä.
Sini Toppalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että keski-iän insuliiniresistenssi, eli alentunut insuliiniherkkyys, sekä glukoosirasituskokeessa mitatut korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo ja matalampi varhainen insuliinivaste ennustavat heikompaa muistia tai muita kognition eli tiedonkäsittelytoimintojen osa-alueita 10-15 vuoden seurannan jälkeen.
– Lisäksi näyttää siltä, että neuroinflammaatio, eli aivojen tulehdusreaktio, on yhteydessä aivojen varhaisiin amyloidi-proteiinikertymiin, joita pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä, Toppala kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Insuliiniresistenssi sekä haiman insuliinia erittävien beetasolujen heikentynyt toiminta ovat tyypin 2 diabeteksen ja sen esiasteiden tunnusomaisia piirteitä. Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan tavallista, etenkin lihavuuteen kytkeytyvää aineenvaihdunnan häiriötilaa, jossa kudokset eivät reagoi normaaliin tapaan verenkierron insuliiniin, vaan insuliinivasteen saavuttamiseksi tarvitaan tavallista suurempia veren insuliinipitoisuuksia.
Toppalan tutkimustulokset viittaavat siihen, että keski-iän insuliiniresistenssi, huonompi glukoosinsieto ja alentunut ensivaiheen insuliinin eritys, jotka kaikki liittyvät jo diabeteksen esiasteisiin, lisäävät kognition laskun riskiä.
Aivojen amyloidikertymät yhteydessä hitaampaan tiedon prosessointinopeuteen ja aivojen tulehdusreaktioon
Alzheimerin taudille tunnusomaiset aivojen amyloidiplakit alkavat kertyä jopa 20 vuotta ennen oireiden alkua. Lisäksi tiedetään, että neuroinflammaatiolla on osuutta Alzheimerin taudin synnyssä, mutta täyttä varmuutta ei ole siitä, missä vaiheessa tautiprosessia sitä esiintyy.
Toppalan tutkimusaineistossa aivojen amyloidikertymät, toisin kuin aivojen verenkiertoperäiset, niin kutsutut valkean aineen muutokset, olivat yhteydessä hitaampaan tiedon prosessointinopeuteen.
Kaksi väitöskirjan osatöistä perustui 60 vapaaehtoiselle tehtyihin neuropsykologisiin testeihin ja aivojen kuvantamiseen magneettikuvauksella ja positroniemissiotomografialla (PET). Tutkittavat olivat osallistuneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveys 2000 -tutkimukseen 15 vuotta aiemmin, ja heillä ei ollut diagnosoitu muistisairautta.
Kahdessa muussa osatyössä taas selvitettiin THL:n laajojen Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten aineistojen avulla, voiko kahden tunnin glukoosirasituskoe ennustaa kognition heikkenemistä 10 vuotta myöhemmin. Glukoosirasituskoe on terveydenhuollossa yleisesti käytössä oleva koe, jonka avulla pystytään selvittämään, onko tutkittavalla diabetes tai diabeteksen esiaste.