Älylaseistako seuraava hoitoväline?

Teksti: Mika Haulo

Sensoroinnin voidaan sanoa olevan jo diabeteksen omahoidon arkipäivää. Hoitovälineiden saatavuudessa saattaa olla eroja, mutta teknologiana jatkuvatoiminen glukoosin mittaus ei tunnu enää poikkeuksellisen uudenaikaiselta.

Hieman uudempi asia on kännyköiden ja älykellojen käyttö glukoosisensorien vastaanottimina, ja siihen liittyen myös erilaisten diabetessovellusten käyttö. Nykyään monet sensorointijärjestelmät siirtävät dataa päätelaitteisiin muun muassa kännykästä tutun bluetooth-yhteyden välityksellä, vaikka ei ole kauankaan siitä, kun siirtoyhteys hoidettiin jollakin muulla tavalla. Tuntuu, että verensokerilukemien katselu älykännykästä arkipäiväistyi verraten nopeasti.

Mutta entä älylasit? Niitä ei tavallisessa kuluttajakäytössä juuri näe, vaikka esimerkiksi Wikipedia-artikkeli listaa parikymmentä merkittäväksi luokiteltua laitetta. Virtuaalilasit ja -kypärät ovat oma lukunsa ja tuoteryhmänsä: niille on kysyntää erityisesti pelialalla.

Älylaseilla toteutettu lisätyn todellisuuden näkymä yhdistettynä kuvantunnistukseen ja keinoälyyn kuulostaisi upealta – ja futuristiselta – lisältä diabeetikon hoitovälinevalikoimaan. Näkökentän laitaan saisi kellumaan sensorikäyrän, ja pöydän äärellä olevan ruoka-annoksen yhteyteen piirtyisi yhteenveto sen hiilihydraattimäärästä ja ehkä muistakin ravintoarvoista. Automatiikka voisi ohjata insuliinipumppua tuon tiedon perusteella.

Yksi älylasien mielenkiintoisista ominaisuuksista on katseenseuranta. Älylasit voisivat toimia vaikkapa käyttöliittymänä muille hoitovälineille silmien liikkeitä ja eleitä tulkitsemalla. Tällainen teknologia voisi olla oiva apu sellaisille diabeetikoille, jotka eivät vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pysty käyttämään hoitovälineitä käsin. Urheillessa suoraan näkökentässä oleva tieto verensokerista lisäisi liikkumiseen rentoutta ja autolla ajaessa se tuottaisi jopa turvallisuutta, kun katsetta ei tarvitsisi kääntää pois tiestä.

Vaikka syy älylasien käyttöön olisi ihan vaan puhdas mukavuudenhalu, sekin olisi hyvä syy ottaa uusi teknologia käyttöön. Mikä vain asia, mikä vähentää omahoidon taakkaa, on tervetullut uudistus.

Kestää kuitenkin todennäköisesti vielä vuosia ennen kuin älylasit voivat tulla hoitotarvikejakelun piiriin. Älylasien perusteknologia on vielä alkuvaiheessaan, samoin kuin toimiva ja tehokas kuvantunnistus. Myös eri teknologioiden yhdistäminen ottaa oman aikansa. Mutta kokeellisesta teknologiasta monet muutkin keksinnöt ovat saaneet alkunsa, ennen kuin niistä on tullut olennainen osa ihmisten arkipäivää.