Jättiyritykset tuovat varmuutta tuotekehitykseen

Teksti: Mika Haulo

Kaikkea diabetesteknologiaa ei kehitetä varta vasten yhtä tuotetta tai tuoteperhettä varten perustetuissa yrityksissä.

Esimerkiksi sykemittareita ja muita kuntoilutuotteita valmistava Fitbit on viime vuosina hypännyt diabetesmarkkinoille tekemällä yhteistyötä muiden terveys- ja hyvinvointifirmojen kanssa. Sensorivalmistaja Dexcom puolestaan liittoutui bioteknologiayhtiö Verilyn kanssa vuoden 2018 loppupuolella kehittääkseen uudenlaista sensoriteknologiaa. Verily kuuluu hakukonejätti Googlen kanssa samaan Alphabet-konserniin, joka hiljattain osti Fitbitin.

Terveysteknologian kehittäminen on hidasta ja vaikeaa. Uutisia uusista ja mullistavista keinoista mitata glukoositasoa ihoa rikkomatta on tullut ja mennyt viime vuosina useasti. Tiettävästi yksikään näistä hankkeista ei ole päätynyt vielä kuluttajille asti. Suurista lupauksista huolimatta pienet firmat ajautuvat konkurssiin varojen loppuessa. 

Teknologian kehittäminen ei ole helppoa edes Alphabetin kaltaiselle jättiyritykselle, mutta ainakaan pienet vastoinkäymiset eivät kaada koko yritystä. Esimerkiksi Googlen glukoositasoa mittaavista piilolinsseistä ei koskaan tullut valmista tuotetta, mutta hankkeen epäonnistuminen ei horjuttanut itse yritystä tai sen taloutta.

Monenlaista yhteistyötä

Teknologiayritysten välisistä yhteistyöhankkeista on tiedotettu viime vuosina ahkerasti. Esimerkiksi edellä mainittu Fitbit on viime kuukausina kertonut yhteistyöstään useiden tahojen kanssa: Fitbitin ja yhteistyökumppanin laitteilla ja palveluilla tuotettu tietosisältö liitetään yhteen, jotta käyttäjät voivat tarkastella itsestään mitattua dataa yhtenäisenä kokonaisuutena. Fitbit on tehnyt sopimuksen myös yhdysvaltalaisen hyvinvointiyrityksen kanssa siitä, että heidän asiakkaansa saavat Fitbitin laitteita käyttöönsä. 

Myös sensoroivissa insuliinipumpuissa on usein kyse kahden eri valmistajan tuotteiden yhdistämisestä samoihin kuoriin.

Yhteistä eri yhteistyökuvioille on se, että niiden avulla ihmiset voivat seurata terveyttään ja hyvinvointiaan laajemmin kuin yhden yrityksen tuotteella pelkästään olisi mahdollista.

Dataa toivotaan vapaaksi

Entä mikä on seuraava askel? Jos diabeetikoilta itseltään kysytään, mitä he toivovat, vastaus on selkeä: laitteiden pitäisi olla yhteensopivia, ja dataa pitäisi pystyä siirtämään sovelluksesta toiseen. Periaatteessa pari vuotta sitten voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) jopa vaatii tätä, mutta käytännössä tietojen siirtäminen yhdestä paikasta toiseen on edelleen vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Diabetesteknologia kaipaa siis kipeästi ensinnäkin standardisoituja protokollia eli vakiintuneita tapoja, joilla eri laitteet ovat yhteydessä toisiinsa. Mutta ennen kaikkea tarvitaan laitteita ja ohjelmistoja valmistavilta yrityksiltä halukkuutta ja yhteistyökykyä näiden yhteisten pelisääntöjen kokoamiseen.

Juttu on ilmestynyt Diabetes-lehdessä 2/2020