Tekoäly osaksi diabeteksen hoitovälineitä

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on myöntänyt markkinointiluvan keinoälyteknologialle, joka tunnistaa silmän verkkokalvosairauden eli retinopatian. IDx LLC:n kehittämä järjestelmä tunnistaa lievän tai kohtalaisen retinopatian lähes 90 prosentin varmuudella. FDA:n arvioimassa tutkimuksessa oli yhteensä 900 potilasta.

Kuvat silmänpohjista otetaan Topcon NW400 -silmänpohjakameralla, mutta niitä ei analysoi lääkäri vaan pilvipohjainen ohjelmisto. Kuvat ottanut hoitaja lataa kuvat pilvipalveluun, joka vastauksena joko kehottaa ottamaan yhteyttä lääkäriin, jos retinopatiaa löytyi, tai toteaa silmänpohjien olevan terveitä ja kehottaa uusimaan kuvauksen 12 kuukauden päästä.

Teknologialla on kuitenkin joitakin rajoituksia. Silmäoperaatiot kuten laserointi, leikkaus tai injektiot, tai ennestään todetut silmäsairaudet kuten heikko tai sumea näkö, lasiaissamentumat, makulan turvotus, vakava taustaretinopatia, proliferatiivinen retinopatia, säteilyn aiheuttama retinopatia tai verkkokalvon laskimotukos ovat esteitä teknologian käytölle. Myöskään raskaana olevien diabeetikkonaisten silmänpohjien kuvaamiseen teknologia ei sovellu: heillä retinopatia etenee tavallista nopeammin, eikä tätä teknologiaa ole suunniteltu nopeiden muutosten havainnoimiseen.

https://www.fda.gov/NewsEvents/Newsroom/PressAnnouncements/ucm604357.htm

https://www.eyediagnosis.net/

Ihonalainen terveysanturi

Kalifornialainen Profusa-yhtiö on tuonut Euroopan markkinoille ihonalaisen anturin, joka tarkkailee elimistön kemiallisia muutoksia. Anturi on tehty samankaltaisesta aineesta kuin piilolinssit ja se on kooltaan riisinjyvän luokkaa: pituus on 3–5 millimetriä ja paksuus 0,5 millimetriä.

Profusa on onnistunut kehittämään anturinsa sellaiseksi, että se ei aiheuta elimistössä hylkimisreaktiota. Normaalisti elimistö vierasesineen huomatessaan peittää sen arpikudoksella ja valkosoluilla, jolloin anturi ei pysty enää toimimaan normaalisti. Profusan hylkimisenesto perustuu siihen, että anturissa ei ole tasaisia pintoja, joita ihmisen elimistö pitää vierasesineen merkkinä. Sen pinta on huokoinen, ja solut ja hiussuonet pääsevät kasvamaan siihen kiinni.

Nykyisin markkinoilla oleva anturi mittaa pääosin kudosten happipitoisuutta. Poikkeavat arvot antavat osviittaa verenkiertohäiriöistä, jotka ennen pitkää voivat johtaa amputaatioihin. Teknologia on jo tällaisenaan hyödyllinen diabeteksen hoidossa, mutta yhtiö on luvannut anturin seuraavan mallin mittaavaan myös verensokeria.

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/anturi-ihon-alla-raportoi-terveydentilasta-suoraan-alypuhelimeen-tieto-poikkeamasta-jo-ennen-oireita-6707523

https://techxplore.com/news/2018-03-implantable-sensor-relays-real-time-personal.html

https://diatribe.org/sneak-peek-lillys-automated-insulin-delivery-system

Lilly tuo markkinoille keinohaiman

Lääkeyhtiö Lilly kutsui keväällä koolle diabetesbloggaajia ja esitteli heille uutta keinohaiman prototyyppiään. Verkkolehti Diatriben edustaja oli paikalla, ja hän raportoi keinohaimasta seuraavasti.

Laite koostuu insuliinipumpusta, Dexcom G6 -sensorista ja laitteen toimintoja ohjaavasta älypuhelinsovelluksesta tai erillisestä ohjainlaitteesta. Pumppuosa on kiekkomainen, halkaisijaltaan noin viisi senttimetriä ja paksuudeltaan reilun senttimetrin. Kahdesta päällekkäisestä puoliskosta alimmaisessa on kertakäyttöinen säiliö, johon mahtuu 300 yksikköä insuliinia. Päällimmäisenä on akun ja keinohaima-algoritmin sisältävä osa. Koska keinohaiman älytoiminnot ovat itse pumpussa, se toimii myös silloin, kun ohjainlaite tai -kännykkä on kantaman ulkopuolella.

Pumppu ei ole letkuton, mutta sitä voi halutessaan pitää iholle kiinnitettynä letkuttoman Omnipodin tapaan. Toisaalta pitkää letkua käyttäessä sen saa sujautettua vaikka taskuun kuten perinteisen pumpun.

Laite on tulossa markkinoille arviolta 2–3 vuoden päästä.

Mika Haulo

Julkaistu Diabetes-lehdessä 4/2018