Haluaisin sensorin – mitä voin tehdä?
Hoitotarvikkeet kehittyvät, ja valikoima muuttuu koko ajan. Ripeästi etenevän teknologian vuoksi uusia laitteita tulee markkinoille jatkuvasti.
Perinteisesti diabeetikko on mitannut verensokerin sormenpäistä. Jo viisikin mittausta päivässä tarkoittaa 1 825 verinäytettä vuodessa, vuodesta toiseen – koko loppuelämän. Myös lapsilla.
Ihonalaiskudoksesta glukoosipitoisuutta mittaavat laitteet toimivat toisin. Sensoriteknologian avulla verensokeriarvon voi nähdä ilman verinäytettä laitteen näytöltä. Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden kannalta olennaisinta on, että laite kertoo, mihin suuntaan verensokeri on kehittymässä. Arvailun sijaan lääkehoito perustuu tietoon.
Kudossokerin jatkuva sensorointi parantaa verensokeritasoa tutkitusti myös pitkällä aikavälillä. Tämä kohentaa ratkaisevasti elämänlaatua.
Sensorointiin perustuvan verensokerinmittauksen käyttöönotto omahoidossa kangertelee vakavasti, kun sitä tarkastellaan tarpeen ja sensoriteknologialla saavutettavien tulosten näkökulmasta. Vaikka ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen hoitoon asuinpaikasta riippumatta, monet eivät vieläkään ole saanet käyttöönsä sensoroivaa laitetta.
Hoitotarvikejakelua ei voi etukäteen kaavamaisesti rajoittaa. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä on katsottu, että terveyspalveluiden järjestämistä koskevat ohjeet, joissa ei oteta huomioon palvelun tarvitsijan yksilöllistä tarvetta, ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Jakelun tulisi toteutua sekä kunnan sisällä että kuntien välillä yhdenvertaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnan antamaan potilaalle maksutta hoitotarvikkeet, kun ne sisältyvät hoitosuunnitelmaan.
Kun lääkäri katsoo kudossokeria jatkuvasti mittaavan laitteen tarpeelliseksi hoitotarvikkeeksi, hänen tulee kirjata se hoitosuunnitelmaan. Tällöin diabeetikko saa tarvikkeet maksutta kunnan hoitotarvikejakelusta. Mikäli diabeetikolle ei myönnetä hoitosuunnitelmaan kirjattua hoitotarviketta, on kysymys lainvastaisesta hallinnollisesta menettelystä. Siitä voi kannella aluehallintovirastoon. Valmiit ohjeet ovat aluehallintoviraston verkkosivuilla: www.avi.fi > valitse ylävalikosta Oikeusturva > ja sieltä Kantelu.
Entä kun lääkäri ei määrää sensoroivaa laitetta, vaikka se olisi tarpeellinen? Muutosta voi silloin hakea potilaslain mukaisella muistutuksella.
Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaan mielipide tulee selvittää ennen hoidon toteuttamista. Vaikka potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta saada mitä tahansa haluamaansa hoitoa vaan päätöksen hoidon toteuttamisesta tekee aina lääkäri.
Annettava hoito tulee kuitenkin arvioida yksilöllisen lääketieteellisen tarpeen mukaisesti. Hallinnolliset määräykset eivät ole peruste sensoriteknologiaan perustuvan verensokerin seurannan epäämiselle.
Potilaslain mukaan hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätön voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitavan yksikön johtajalle, ellei asia selviä ottamalla se puheeksi. Muistutus on käsiteltävä ja siihen vastattava kohtuullisessa ajassa.
Ellei muistutusmenettely johda tulokseen, voi tehdä aluehallintovirastolle kantelun. Tarvittaessa muistutuksen teossa ja kantelussa opastaa potilasasiamies. Hänen yhteystietonsa selviävät omasta hoitoyksiköstä.
On väärin, että sairaudesta johtuvan moninaisen taakan lisäksi potilaat joutuvat yksin taistelemaan ja itse hakemaan valitusteitse lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettua hoitoa.
Verensokerin mittaaminen ei ole valinnaista. Diabetestyypistä riippumatta se on koko diabeteksen hoidon kulmakivi ja elämää välittömästi ylläpitävän insuliinihoidon toteuttamisen edellytys. Silloin kun tutkitusti hyväksi havaittu tarvike tulee markkinoille ja laajasti potilaiden käyttöön, se on syytä sisällyttää hoitotarvikevalikoimaan. Parantuvat hoitotulokset tehostavat terveydenhuollon kustannusten hallintaa.
Diabetesliitto vaikuttaa aktiivisesti sensoroivien laitteiden yhdenvertaisen saatavuuden puolesta.
Julkaistu Diabetes-lehdessä 3/2017.