Uusi potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia kehittää diabeteksen hoidon laatua
Suomessa on kohdennetusti kiinnitetty huomiota potilasturvallisuuteen ja sen ongelmiin 2000-luvun alusta alkaen. Kansallinen potilasturvallisuustyö käynnistyi vuonna 2006, ja ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuusstrategia laadittiin vuosille 2009–2013.
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia vuosille 2017–2021 vahvistettiin kesäkuussa. Strategian avulla voidaan ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvallisuutta. Potilaalla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää henkilöä ja asiakkaalla sosiaalihuoltoa käyttävää henkilöä.
Potilas- ja asiakasturvallisuus on sitä, että henkilön saamat hoito, hoiva ja palvelut edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja että näistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien henkilöiden ja organisaatioiden periaatteet ja toiminnot varmistavat palvelujen, huolenpidon ja hoidon turvallisuuden sekä suojaavat asiakaita tai potilaita vahingoittumasta.
Potilas- ja asiakasturvallisuus kattaa ehkäisevät, hoitavat ja korjaavat sekä kuntouttavat sosiaali- ja terveyspalvelut niin julkisessa kuin yksityisessäkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keskeisiä laadun osa-alueita ovat palveluiden asiakas- ja potilaskeskeisyys, yhdenvertaisuus, saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus, turvallisuus ja vaikuttavien menetelmien käyttö.
Uusi strategia on olennaisen tärkeä, koska palvelujärjestelmässä ja sen toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti monia potilas- ja asiakasturvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. Lääketiede ja teknologia kehittyvät nopeasti. Eri ammattiryhmien työnjakoa ja vastuita uudistetaan. Suuntaus kohti avo- ja kotihoitoa vahvistuu. Sähköiset tietojärjestelmät ja sähköinen asiointi kehittyvät. Tehokkuuden korostaminen lisää paineita työssä, kun henkilöstövoimavarat ovat monesti niukat ja työntekijöiden vaihtuminen nopeaa. Valinnanvapaus ja kilpailuttaminen johtavat palvelujen tuotannon hajaantumiseen useille tuottajille.
Sosiaalipalveluissa asiakasturvallisuutta on käsitelty toistaiseksi varsin vähän. Kansainvälisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa esimerkiksi iäkkäiden palvelut ja päihdepalvelut sisällytetään usein potilasturvallisuuteen. Suomessa näihin kuuluu sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimintaa. Esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa ilmenee haasteita, jotka kuuluvat asiakasturvallisuuden piiriin. Jatkossa tuleekin kiinnittää selkeästi enemmän huomiota asiakasturvallisuuden kehittämiseen ja tutkimukseen. Sosiaalihuollon yksiköissä toteutetaan kaiken aikaa myös runsaasti terveydenhuollon toimia kuten lääkehoitoa.
Uusi strategia ohjaa potilas- ja asiakasturvallisuuden suunnittelua palvelua käyttävän ihmisen asemaa painottaen. Tavoitteena on, että vuoteen 2021 mennessä potilas ja asiakas ovat aktiivisia yhdenvertaisia toimijoita omassa palveluprosessissaan, sen suunnittelussa sekä toteuttamisessa.
Organisaatiolta edellytetään systemaattista riskien arvioinnin ja hallinnan menettelytapojen kuvausta organisaation laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmassa tai omavalvontasuunnitelmassa. Kaikki resursseihin vaikuttavat päätökset tulee arvioida potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun näkökulmasta ennen päätöksentekoa. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun koordinoinnista vastaavat henkilöt nimetään määritellen heidän tehtävänsä ja vastuunsa. Strategian mukaan potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulman tulee sisältyä alan ammatilliseen perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä johtamiskoulutukseen.
Myös potilaita edustava Suomen Potilasturvallisuusyhdistys on osallistunut aktiivisesti strategian valmisteluun. Yhdistys järjestää koulutusta strategian toteuttamiseksi. Koulutukset pidetään 24.10.2017 Helsingissä, 31.10.2017 Tampereella ja 24.11.2017 Oulussa. Lisätietoja saat yhdistyksen sivuilta: www.spty.fi
Lue myös juttu: Potilasvahinko korvataan vakuutustyyliin
Julkaistu Diabetes-lehdessä 2/2017.