Siirry sisältöön

Kummat ensin, hyvät vai huonot uutiset?

laura-manninenYleensä niin hiljainen uutiskesä oli tänä vuonna diabeteksen osalta yllättävän vilkas. Suurimmat otsikot kertoivat suomalaistutkijoiden kehittämän diabetesrokotteen saamasta rahoituksesta, ja Suomi mainittiin maailmallakin. Voimme olla ylpeitä siitä, että myös Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten perustama Diabetestutkimussäätiö on rahoittanut tätä tutkimusta. Upeaa, että olemme kukonaskeleen lähempänä tyypin 1 diabeteksen ehkäisemistä.

Toinenkin lupaava uutinen kuultiin heinäkuussa. Helsingin yliopistossa tutkitaan, voisiko MANF-proteiini saada insuliinia tuottavia soluja jakautumaan ja uudistumaan. Hiirillä tästä on saatu lupaavia viitteitä. Näistä uutisista kerrotaan lisää tässä lehdessä.

Kantasolututkimuksen puolella taas on huomattu, että rotan kantasolut pystyvät rakentamaan hiirelle toimivan haiman. Tutkijat ovat alkaneet selvittää, voisiko siassa kasvattaa haiman ihmisen omista soluista. Menetelmä on kaukana valmiista, ja siihen liittyy suuria eettisiä ongelmia, mutta se saattaa herättää toiveikkuutta. Tästä voit lukea lisää Diabetes-lehden sisarjulkaisusta Diabetes ja lääkäri, joka on kaikkien saatavilla verkossa (https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti).

Niin kauan kun diabetesta ei voi ehkäistä tai parantaa, ainoa mahdollisuus on hoitaa sitä hyvin. Tähän liittyivät kesän huonot uutiset: kaikilla suomalaisilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hyvään hoitoon. Sonja Lumpeen väitöstutkimus paljasti, että sosioekonomiset erot terveyspalveluissa ovat kasvaneet. Lisäksi huonotuloinen menehtyy hyvätuloista useammin sellaisiin syihin, jotka olisivat olleet vältettävissä. Hyvätuloisilla esiintyi erityisen vähän astmaan, diabetekseen ja epilepsiaan liittyviä kuolemia verrattuna huonotuloisiin.

Kesän pääuutisiin kuului tietysti myös sote-uudistuksen viivästyminen suunnitellusta. Sotessa nivoutuvat sekä hyvät että huonot uutiset, uhat ja mahdollisuudet: miten lääketieteen mahdollisuudet saadaan tulevaisuudessa valjastettua palveluita tarvitsevien hyväksi tasapuolisesti, riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta. Ehkä pieni aikalisä valmistelussa kirkastaa vastauksia tähän.

Laura Manninen