Ajankohtaista Diabetesliitosta

Oletko maksanut turhaan lääkkeen b-lausunnosta?

Hallinto-oikeus on päättänyt, että mikäli kunta on perinyt perusterveydenhuollossa maksun b-lausunnosta, joka tarvitaan lääkehoidon erityiskorvattavuuden hakemista varten, maksusta voi saada palautuksen.

Hallinto-oikeuden päätös koski tapausta, jossa Tampereen kaupunki velvoitettiin palauttamaan diabeetikolle hänen b-lausunnosta maksamansa maksu. Kaupunki teki alun perin kielteisen päätöksen, kun diabeetikko haki takautuvasti maksua. Diabetesliitto valitti kielteisestä päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Erikoissairaanhoidossa kirjoitettu b-lausunto on yhä maksullinen. Tällä hetkellä lääkärin b-lausunnosta voidaan periä enintään 50,80 euron suuruinen maksu.

Lääkkeen b-lausunnon maksua voi hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta. Diabetesliiton verkkosivuilta www.diabetes.fi löytyy esimerkkihakemus.

Tietoa diabeteslääkkeiden korvausleikkausten seurauksista

Diabetesliitto on tehnyt yhteenvetoa tutkimuksista, joissa on selvitetty diabeteslääkkeiden korvausten alentamisen vaikutuksia.
Diabeteslääkkeistä korvausta saaneiden määrä kasvoi vuonna 2017. Samalla diabeteslääkkeiden kulutus väheni lääkettä ostanutta diabeetikkoa kohden keskimäärin 4 prosenttia. KELA:n simuloinnissa osalla diabeetikoista omavastuun nousulla näytti olevan todennäköinen vaikutus lääkkeiden käyttöön.

AstraZenecan ja Diabetesliiton vuoden 2017 lopussa tekemä tutkimus selvitti diabeetikoita hoitavien lääkäreiden näkemyksiä. Vastanneiden mielestä korvattavuusmuutoksella on ollut jonkinlainen vaikutus lähes puoleen heidän hoidossaan olevista diabeetikoista.

Lue koko uutinen osoitteessa www.diabetes.fi.

Kysely: sensorointi parantaa elämänlaatua

Tiedetään, että sensorointi kohentaa diabeteksen hoitotasapainoa. Nyt Diabetesliitto selvitti sensoroinnin vaikutuksia elämänlaatuun. Verkkokyselyyn vastasi 745 diabeetikkoa tai diabeetikkolapsen huoltajaa.

Lähes kaikki vastanneet kokivat, että päivittäinen hoito sujui laitteen käyttöönoton jälkeen aiempaa helpommin. Elämänlaadun kannalta erityisen suuri merkitys oli turvallisuudentunteen lisääntymisellä: yli 80 prosenttia vastanneista koki olonsa aiempaa turvallisemmaksi ja yönsä nukkui paremmin noin 60 prosenttia vastaajista.

Huolestuneisuus liian korkeista ja liian matalista verensokereista väheni. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että hiilihydraattien arviointi oli helpottunut. Joka toinen koki, että diabetes rajoitti elämää entistä vähemmän.

Diabeetikoiden varusmiespalvelusta päätetään syksyllä

Diabetes-lehdessä 2/2018 uutisoitiin diabetesta sairastavien vapaaehtoisen asepalveluksen päättymisestä. Diabetesliitto lähetti puolustusvoimille avoimen kirjeen, jossa kysyttiin lisätietoja tulevaisuudesta.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kertoo vastauksessaan, että sodan ajan kenttäoloissa diabeetikoille elintärkeää hoitoa ei voida varmistaa.

Pääesikunta on käynnistänyt puolustusvoimien lääkintähuollon johdolla selvitystyön diabeetikkojen varusmiespalvelun kokemuksista sekä toiminnan jatkoedellytyksistä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Selvityksen tekee Sotilaslääketieteen keskuksen asettama työryhmä. Päätös diabeetikoiden vapaaehtoisen asepalveluksen jatkosta tehdään selvityksen valmistumisen jälkeen syksyllä 2018.

Puolustusministeri Jussi Niinistö toivoo eduskunnan diabetesryhmälle antamassaan kirjallisessa vastauksessa, että selvityksen valmistuttua diabeetikot voivat jatkossakin palvella isänmaataan suorittamalla varusmiespalveluksen.

Tommi Vasankari jatkaa Diabetesliiton puheenjohtajana

Liiton kokouksessa Tampereella 6.5. valittiin Diabetesliiton puheenjohtajaksi uudestaan UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari. Varapuheenjohtajiksi valittiin group controller Anders Laurén, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma sekä tuotepäällikkö Nelli Bäckman.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Ilkka Luoma sekä Maaseutuviraston osastonjohtaja Juha Tall. Erovuoroisista valittiin uudelleen apteekkari Stina Parkkamäki sekä sisätautiopin professori Hannu Järveläinen.

Muut hallituksen jäsenet ovat johtaja Antti Kivelä, hallintojohtaja Timo Rajala, diabeteshoitaja Marja Rautavirta, kansanedustaja Sari Sarkomaa sekä founding partner Sari Siikasalmi.

Järjestöpäivillä palkittiin ansioituneita toimijoita

Diabetesliiton järjestöpäivillä Tampereella palkittiin ansioituneita diabetesyhteisön toimijoita.

Toimintapalkinnot myönnettiin Hypokoira ry:lle sekä Diabetesförening i Åboland -yhdistykselle.

Hypokoira ry on aktiivisella toiminnallaan tehnyt tunnetuksi hypokoiria, niiden omistajia ja hypokoiran tuomia hyötyjä diabeetikon arkeen. Yhdistys on kehittänyt hypokoirien koulutusta ja laaduntarkkailun prosessia sekä toiminnallaan merkittävästi edistänyt hypokoirien asemaa lainsäädännössä.

Diabetesförening i Åboland on onnistunut aktivoimaan jäsenistöään liikuntatapahtumissa. Yhdistys on koordinoinut valtakunnallista ruotsinkielisten perheiden verkossa tapahtuvaa vertaistukea sekä järjestänyt valtakunnallisia vertaistukitapaamisia suomenruotsalaisten diabeetikkolasten vanhemmille.

Tunnustuspalkinnot myönnettiin Virpi Kanthille ja Pasi Huhtaselle.

Virpi Kanth on useamman vuoden ajan johtanut Ähtärinjärven Diabetesyhdistystä määrätietoisesti. Puheenjohtaja on henkilökohtaisesti luonut ja ylläpitänyt yhdistyksen suhteita yhdistyksen toimialueella niin kuntiin kuin muihin yhdistyksiin. Hän oli alusta asti aktiivisesti mukana luomassa Yksi Elämä -liikuntaryhmiä Ähtärissä. Virpi Kanth on ollut aktiivinen toimija Etelä-Pohjanmaan uuden diabetesyhdistyksen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Pasi Huhtanen on toiminut aktiivisesti Porin seudun diabeetikoiden puheenjohtajana. Oman yhdistyksen toiminnan lisäksi Huhtanen on ollut mukana alueellisessa sote-valmistelussa sekä valtakunnallisen soteverkoston toiminnassa ja Diabetesliiton vaalityöryhmän työssä.

Liiton korkein ansiomerkki myönnettiin Anders Laurénille. Hän oli perustamassa Väståbolandsin diabetesyhdistystä vuonna 1988 ja on sen jälkeen toiminut yhdistyksen puheenjohtajana sekä Mellersta Nylands Diabetesföreningen MENDI:n puheenjohtajana. Lisäksi hän on ollut pitkään Diabetesliiton hallituksen jäsen.

Terveyskylään avattiin Diabetestalo

Terveyskylään (www.terveyskyla.fi) on avattu Diabetestalo. Terveyskylä on yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden ja potilaiden yhdessä rakentama erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, jota kehitetään osana Virtuaaslisairaala2-hanketta.
Terveyskylä tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja hoidon ammattilaisille. Talojen tietosisältö on kaikkien käytettävissä veloituksetta. Potilaille tarkoitettuihin digitaalisiin hoitopolkuihin vaaditaan lääkärin lähete.
Diabetestaloa rakentavat yhteistyönä yliopistosairaaloiden diabetesklinikkoihin kootut työryhmät. Sisältöä on tuotettu aluksi erikoissairaanhoidon asiakkaiden tarpeisiin, eli tyypin 1 diabeetikoille ja vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastaville. Talosta avattiin ensin ensimmäinen kerros eli avoin kansalaisosio. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja diabeteksen omahoitoon sekä palveluohjausta.
Diabetesliitto on aktiivisesti mukana rakentamassa ja kehittämässä Terveyskylää ja Diabetestaloa.

Diabeetikot eivät toistaiseksi pääse armeijaan

Puolustusvoimat ei toistaiseksi ota diabeetikoita vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Puolustusvoimien pääesikunnasta kerrotaan, että diabeetikoiden mahdollisuus suorittaa asepalvelus on katkaistu toistaiseksi. Pääesikunta tekee selvityksen diabeteksesta ja asevelvollisuuden suorittamisesta. Selvityksen perusteella päätetään, voivatko diabeetikot myöhemmin jälleen päästä armeijaan. Selvityksen ajankohta ei ole tiedossa.

Nuoret diabeetikot ovat Suomessa voineet halutessaan pyrkiä armeijaan vapaaehtoisesti jo vuosien ajan. Kokeiluna alkanut käytäntö on mahdollistanut lukuisille hyvin motivoituneille nuorille pääsyn asepalvelukseen.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ihmettelee puolustusvoimien äkkinäiseltä vaikuttavaa päätöstä:

– Tähänastisen tutkimustiedon perusteella diabeetikoiden asepalvelus on sujunut hyvin. Olemme saaneet palautetta, että asepalvelukseen pyrkineet ja päässeet diabeetikot ovat hyvin motivoituneita ja valmiita hoitamaan aktiivisesti diabetestaan asepalveluksessa tarvittavalla tavalla, Ilanne-Parikka kertoo.

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta pitää päätöstä ongelmallisena tasa-arvon kannalta:

– Lähtökohtaisesti ketään ei saisi syrjiä diabeteksen perusteella. Lisäksi asevelvollisuuden suorittaminen tai suorittamattomuus voi vaikuttaa esimerkiksi työn saantiin, vaikka niin ei pitäisi ollakaan, Vuorisalo mainitsee.

Diabetesliiton avoin kirje puolustusvoimille tästä aiheesta löytyy täältä.

Laadun seuranta välttämätöntä terveydenhuollon valinnanvapaudessa

Diabetesliitto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli soteuudistuksen valinnanvapausmallista.

Diabetesliiton näkemyksen mukaan esitetty valinnnanvapausmalli on liian monimutkainen, eikä uudistuksessa saada sosiaali- ja terveyspalveluja yhtenäisiksi ketjuiksi. Odotettavissa on, että valinnanvapauden toteutumiseen vaikuttaisivat asiakkaan kyky ymmärtää monimutkaista järjestelmää, hänen taloudellinen tilanteensa ja liikunta- ja toimintakyky.

Diabetesliitto pitää sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita oikein hyvinä: tarkoitus on pienentää väestön terveys- ja hyvinvointieroja ja hillitä kustannusten kasvua. Tavoitteena on ollut myös parantaa palvelujen saatavuutta ja antaa ihmisille mahdollisuus valita palveluntuottaja.

Diabeetikoiden näkökulmasta valinnanvapauden toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin välttämättä ohjausta: kaikkien palveluntarjoajien tulee noudattaa yhteisiä, koko maata koskevia diabeteksen hoidon laatukriteerejä. Hoidon laatua tulee myös seurata järjestelmällisesti ja seurannan tulosten tulee olla julkisia, kaikkien saatavilla.

Diabeteksen hoidon laatua voidaan parantaa laatukriteerien ja julkisen laadunseurannan lisäksi keskittämällä tyypin 1 diabeteksen ja muu vaativa diabeteksen hoito osaamiskeskuksiin ja niihin liittyviin verkostoihin. Hyviä malleja on jo olemassa. Diabeteksen hoidon laadun turvaaminen vaatii riittävästi osaavaa henkilöstöä. Nykyisellään diabeteksen hoidon osaavasta hoitohenkilöstöstä on huolestuttava pula.

Koko lausunto on luettavissa täällä” rel=”noopener” target=”_blank”>täällä.

Uutta: vertaistukea puhelimitse

Joskus vain toinen samassa tilanteessa voi ymmärtää, miltä sairaus tuntuu ja mikä huolettaa. Siksi Diabetesliitto tarjoaa vertaistukea monessa muodossa, ja nyt uutuutena myös puhelimitse. Toivomme erityisesti vastasairastuneiden hyötyvän juttuseurasta.
Puhelinvertaistukea haluavat ottavat yhteyttä Diabetesliittoon joko puhelimitse tai verkkosivujen kautta. Välitämme soittopyynnön vertaistukijalle, jonka diabeteskokemus on mahdollisimman sopiva.
Puhelinnumero on sama kuin Kysy diabeteksesta -neuvontapuhelimen eli 0600 9 4454. Se palvelee arkipäivisin klo 9–13. Puhelun hinta on 0,95 e / min + pvm. Diabetesliiton jäsenten oma numero palvelee tavallisen puhelinmaksun hinnalla, lisämaksuton numero löytyy jäsenkorttilomakkeesta.

Kiitos tuesta

Kiitos teille, jotka tuitte työtämme diabeetikoiden hyväksi ostamalla Diabetesliiton arpoja, lunastamalla joulumerkit, liittymällä jäseniksi tai kannatusjäseniksi, maksamalla tukimaksun jäsenmaksun yhteydessä tai tekemällä muun lahjoituksen tänä vuonna.
Kiitos myös yhteisökannatusjäsenillemme, joita tänä vuonna ovat Becton Dickinson, Boehringer Ingelheim, Comed Oy, Eli Lilly, Gredon Invest Oy, Mediq Suomi Oy, NordicInfu Care Ab, Pentik Oy ja Sabora Pharma Oy.

Yksi elämä palkitsi diabetestoimijoita

Yksi elämä -terveystalkoot palkitsi juhlaseminaarissaan 28.11. 2017 toimintaan aktiivisesti osallistuneita tahoja ja henkilöitä.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton vertais-chatien vetäjät palkittiin rohkeasta ja ennakkokuulottomasta heittäytymisestä uuteen tapaan tarjota vertaistukea. Diabetesliiton palkitut ovat Marketta Pessinen, Matti Huotari, Pertti Vieri, Eija Rautavuori, Elina Hautakoski, Olli Kivelä ja Anssi Lehto. Onnittelut kaikille!

Kunniamaininnan sai Kajaanin diabetesyhdistys yhdessä muiden kajaanilaisten yhdistysten kanssa toiminnasta terveyden edistämisessä ja erityisesti Sydänmerkki-vaikuttamisessa. Onnittelut Kajaaniin!

Muita palkittuja löytyy Yksi Elämän tiedotteesta.

Diabeteksen sairaanhoidon kustannukset laskivat

Tuoreen Diabeteksen kustannukset Suomessa 2002–2011 -tutkimuksen mukaan diabeteksen sairaanhoidon kustannusten nousu on suurelta osin pysähtynyt ja osittain jopa kääntynyt laskuun.
Tampereen yliopiston ja Suomen Diabetesliiton rekisteritutkimuksen mukaan avohoidon ja lääkkeiden kustannukset ovat pysyneet tarkasteluajanjaksolla suurin piirtein samalla tasolla ja vuodeosastohoidon kustannukset laskeneet.

– Diabeteksen hoito näyttää siirtyneen vuodeosastohoidosta avohoitoon, mikä vaikuttaa positiivisesti myös diabetesta sairastavien elämänlaatuun. Tuloksista voidaan päätellä, että hoidon toteuttamisen painopiste siirtyy yhä enemmän omahoitoon ja diabeetikon omaan päätöksentekoon. Lisäksi voidaan päätellä, että vaikka ikääntyneiden diabeetikoiden määrä kasvaa, he pärjäävät kotona aiempaa pidempään, toteaa Diabetesliiton projektipäällikkö Sari Koski. 
Tämä julkaisu on ensimmäinen osa Diabetesliiton sarjaa Diabetes lukuina (2017:1). Julkaisu löytyy osoitteesta www.diabetes.fi/kustannustutkimus. Seuraava osa käsittelee lääkehoidon kustannuksia, ja se julkaistaan joulukuussa.

Samalle sivustolle kerätään kaikki tutkimuksesta tehtävät, myös muualla julkaistut, artikkelit, tiedotteet ja muu materiaali. Sivustolta löytyy tarkempi kuvaus tutkimuksen toteutuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannuksia sekä diabeteksen aiheuttamia kustannuksia vuosina 2002-2011. Lisäksi tarkasteltiin diabeteksesta aiheutuvia tuottavuuskustannuksia samalta ajanjaksolta. 

Vuoden diabetesteko -palkinto keinohaiman kehittäjälle

Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon sai keinohaiman kehittelystä innostunut sisätautilääkäri Lorenzo Sandini, joka työskentelee Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa.
Lorenzo Sandini on aktiivinen projektissa, jossa on mukana tuhansia diabeetikoita, koodaajia ja lääkäreitä eri puolilta maailmaa. Aihetunnisteilla #wearenotwaiting ja #openAPS verkosta löytyvä projekti perustuu vapaaehtoisuuteen ja ideoiden ja osaamisen maksuttomaan jakamiseen.

Projektin tunniste ”me emme odota” kertoo tärkeän syyn yhteisölliseen kehittämiseen: kaupalliset keinohaimaprojektit ovat hitaita ja lopputulokset todennäköisesti kalliita.
Sandinille keinohaima on työajan ulkopuolinen harrastus.
– Minulla on laitteita aina työpöydälläni, ja jos potilas kiinnostuu keinohaimasta, kerron hänelle mielelläni lisää. Neuvon ja opetan heitä sitten työajan ulkopuolella.

Vuoden diabetesteko -kunniamaininnan sai Rovaniemen terveyskeskuksen järjestelmällinen hoitosuunnitelmatyö.

Lue lisää Lorenzo Sandinista seuraavasta Diabetes-lehdestä (1/2018).

Tutustu Diabetesbarometriin 2017

Diabetesta sairastavat toivovat terveydenhuollolta mahdollisuutta päästä säännöllisesti ammattilaisten vastaanotolle ja yksilöllisempää ja kokonaisvaltaisempaa hoitoa. He toivovat myös tulevansa kohdatuiksi ihmisinä, eikä pelkästään diabeteksen kautta. Hoitoon pääsy vaihtelee kunnittain, ja esimerkiksi kakkostyypin diabeetikot eivät pääse joillakin paikkakunnilla lainkaan lääkärin seurantaan.
Tämä käy ilmi Diabetesliiton kokoamassa vuoden 2017 Diabetesbarometrissä, joka kertoo diabeteksen ja ehkäisyn tilanteesta Suomessa vuonna 2017 ja diabetestrendeistä vuosina 2016-2017. Se on luettavissa kokonaisuudessaan täällä: Diabetesbarometri 2017.

Kaj Kunnas kantaa olympiasoihtua Yksi elämä -terveystalkoiden edustajana

Yksi elämä -terveystalkoot on valittu kantamaan olympiasoihtua vuoden 2018 talviolympialaisissa, ja tehtävä on annettu vuoden positiivimmaksi suomalaiseksi valitulle toimittajalle Kaj Kunnakselle. Kunnas sai aivoinfaktin keväällä 2016, ja sen jälkeen hän on toiminut muun muassa aivoterveyden ja -kuntoutuksen ja Yksi elämä -terveystalkoiden lähettiläänä.
Kunnaksen rinnalla olympiasoihtua kuljettavat Leijonaemot, Pekka Hyysalo ja Brother Christmas. Mukaan päässeet järjestöt valittiin nettiäänestyksellä. Suomalaisten soihdunkantajien osuus juostaan tammikuun toisella viikolla Etelä-Koreassa.

Diabeteskeskukseen seurakunnan leiritoimintaa

Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto teki 16.11. päätöksen Diabeteskeskuksen ostamisesta. Hyväksytyn tarjouksen mukainen kauppahinta on 2,5 miljoonaa euroa. Kiinteistön hallinta ja omistus siirtyvät seurakunnille 1.3.
Diabetesliiton toiminta ja kurssit jatkuvat normaalisti, mutta pääosin toisissa tiloissa.

Lada- ja mody-diabeetikoille vertaisryhmät Facebookissa

Onko sinulla mody tai lada? Tervetuloa keskustelemaan kaikesta diabeteselämään liittyvästä Diabetesliiton perustamissa uusissa vertaistukiryhmissä! Suljetuissa Facebook-ryhmissä sana on vapaa ja ryhmässä käytävä keskustelu luottamuksellista. Ryhmät löytyvät nimellä Lada-diabetes -vertaistukiryhmä ja Mody-diabetes -vertaistukiryhmä.
Diabetesliitto ylläpitää myös tyypin 2 diabetes -vertaistukiryhmää Facebookissa.

Bloggarit testaavat Fiaspia

Entistä nopeampi ateriainsuliini Fiasp tuli Suomen markkinoille heinäkuussa. Vikkelät Deebloggarimme ovat ehtineet testata insuliinia ja koota kokemuksiaan. Lue lisää osoitteessa www.deeblogi.fi.

Tyypin 2 diabeetikot kohtaavat Facebookissa

Tyypin 2 diabeetikko, tervetuloa keskustelemaan kaikesta diabeteselämään liittyvästä! Suljetussa Facebook-ryhmässä sana on vapaa ja ryhmässä käytävä keskustelu luottamuksellista. Ryhmän on perustanut Diabetesliitto ja se löytyy täältä.

Suosittu opas Oy Haima Ab uudistui

Suositusta Oy Haima Ab -oppaasta on julkaistu uudistettu, entistä värikkäämpi painos. Opas kertoo, mistä diabetes johtuu ja mitkä asiat hoidossa ovat tärkeitä. Mukana on lisäksi tehtäviä ja väritettäviä kuvia.
Opas on tarkoitettu 6–10-vuotiaille lapsille, mutta se viehättää aikuisiakin. 20-sivuisen oppaan voi tilata d-kaupasta www.diabetes.fi/d-kauppa. Hinta on 8,50 euroa.

Diabetesliitto: Diabeteksen erityislaatu huomioitava erikoissairaanhoidon uudistuksessa

Diabetesliitto on huolestunut siitä, että tekeillä oleva asetusluonnos erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä näkee diabeteksen vain kansantautina.
Diabetesliitto muistuttaa lausunnossaan, että tyypin 1 diabeteksen ja muun merkittävän insuliinipuutoksen hoito vaatii erityistä osaamista, vaikka monien tyypin 2 diabeetikoiden hoito perusterveydenhuollossa onkin perusteltua.

”Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotulokset ovat monelta osin riittämättömiä. Keskimääräinen verensokerin hoitotasapaino on jäänyt 1990-luvun tasolle, vaikka hoitomenetelmät, insuliinivalmisteet ja hoitotarvikkeet ovat sen jälkeen merkittävästi kehittyneet.”
Diabetesliitto muistuttaa, että suurimman osan diabeteksen aiheuttamista kustannuksista tuottaa lisäsairauksien hoito. Lisäsairaudet ovat kuitenkin usein hidastettavissa ja estettävissä osaavan ja nykyaikaisen diabeteksen hoidon ja hoidonohjauksen avulla.

Diabetesliitto esittää lausunnossaan, että tyypin 1 diabetesta ja erityishoitoa vaativien tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito keskitetään hoitoa koordinoiviin osaamiskeskuksiin ja verkostoihin. Keskitettäviin hoitoihin kuuluvat myös diabeetikkolasten, raskaana olevien diabeetikoiden ja raskausdiabeteksen erityishoito sekä erilaisten lisäsairauksien hoito ja osittain myös seuranta.
Tämä tarkoittaa, että hoitoa on mahdollista tarjota ja saada myös lähipalveluina vaikkapa terveyskeskuksissa, mutta osaamiskeskus vastaa ja huolehtii siitä, että myös lähipalveluissa diabeteksen hoidon osaaminen on koko ajan korkeatasoista ja nykyaikaista.
Jos diabeteksen vaativa hoito keskitetään, voidaan rakentaa hoidon laadun seurantaan ja kehittämiseen diabeteksen hoidon laaturekisteri, jollaista on maassamme kaivattu jo pitkään.

Diabeteksen hintalappu vaikuttaa soten onnistumiseen – hyvin hoidettu diabetes on halvin diabetes

Diabeteksen hoidon kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 prosenttia.  Valtaosa kustannuksista syntyy ehkäistävissä olevista lisäsairauksista. Kustannukset uhkaavat edelleen kasvaa, jos säästetään lyhytnäköisesti hyvästä hoidosta: tavoitteellisesta hoidonohjauksesta, tehokkaasta lääkehoidosta ja uuden teknologian mahdollisuuksista.

Diabetesliitto korostaa, että sote-uudistuksen säästötavoite edellyttää diabeteksen hoitamista nykyistä tehokkaammin. Sote-uudistuksella on tarkoitus kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajeesta noin kolme miljardia euroa. Diabeteksen kustannustutkimusten mukaan on taloudellisesti erittäin kannattavaa hoitaa diabeetikkoja siten, että lisäsairauksien ilmaantuminen saadaan estettyä tai niiden kehittymistä hidastettua.

Diabetesliitto muistuttaa liiton kokouksessa 7.5.2017 laatimassaan kannanotossa, että diabeteksen hoitotulokset ovat Suomessa vielä kaukana tavoitetasosta. Hoitosuositusten mukaiseen verensokerin tavoitteeseen pääsee arviolta kolmannes tyypin 1 diabeetikoista ja kaksi kolmasosaa tyypin 2 diabeetikoista. Sote-uudistuksen yhteydessä on erinomainen mahdollisuus järjestää diabeteksen hoito asianmukaisesti.

Maltillinen pitkäaikaisen verensokeritason parantuminen olisi saavutettavissa tehokkaammalla hoidonohjauksella. Maakunnissa tarvitaan diabeteksen hoitoa koordinoiva osaamiskeskus. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoidon tulee tapahtua osaamiskeskuksessa ja -verkostoissa.

Myös verensokerin nykyaikaisen seurannan tarjoaminen insuliinihoitoisille diabeetikoille parantaa tutkitusti hoitotuloksia ja maksaa itsensä takaisin. Diabetesliitto katsoo, että verensokerin sensoroinnin tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla.

Diabetesliiton kannanotto on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa uutena Diabetesliiton hallitukseen

Liiton kokouksessa Turussa 7.5. valittiin Diabetesliiton hallitukseen jäseniä. Kansanedustaja Sari Sarkomaa valittiin uutena jäsenenä. Erovuoroisista valittiin uudelleen professori Erkki Vartiainen ja toimitusjohtaja Sari Siikasalmi.

Sari Sarkomaa toimii muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eduskunnan diabetesryhmässä sekä Kelan valtuutettujen puheenjohtajana.

– Diabetesliiton kokouksen vahva viesti sote-valmisteluun on, että diabeteksen hyvä hoitotasapaino on halvinta hoitoa. On tärkeää katsoa, että diabeetikoiden hoitopolut saadaan kuntoon. Se tuo sekä hyvinvointia että kustannustehokkuutta. Olen otettu, että saan tehdä tätä työtä Diabetesliiton hallituksessa, Sarkomaa toteaa.

Diabetestutkimussäätiön isoin apuraha kakkostyypin diabeteksen syiden tutkimiseen

Diabetestutkimussäätiö vastaanotti tänä vuonna enemmän hakemuksia kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 115 kappaletta. Apurahoina jaettiin lähes puoli miljoonaa euroa.
Säätiön 100 000 euron kaksivuotisen apurahan vuonna 2017 sai lääketieteen tohtori Heikki Koistinen, jonka tutkimusryhmä selvittää insuliiniresistenssin syntyyn vaikuttavia mekanismeja. Tutkimuksen päämääränä on saada täysin uutta tietoa tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen syistä sekä löytää keinoja insuliiniresistenssistä kärsivien potilaiden aineenvaihdunnan parantamiseen.
Filosofian tohtori Jarno Honkanen sai 50 000 euron kaksivuotisen apurahan tutkimukseen, jonka tavoitteena on löytää keinoja tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen pysäyttämiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka diabetekseen sairastuneiden haiman insuliinia tuottavien solujen elpymistä voitaisiin edistää.
Toinen 50 000 euron kaksivuotisista apurahoista myönnettiin lääketieteen tohtori Hannele Uusitalo-Järviselle. Hänen tutkimuksensa kohdistuu näkövammaisuutta aiheuttavaan diabeettiseen retinopatiaan. Sen nykyisin tunnetut hoitomuodot eivät tehoa tai sovellu kaikille potilaille. Tutkimuksella pyritään edesauttamaan uusien hoitomuotojen kehittämistä.
Apurahoja myönnettiin kaikkiaan 492 000 euroa yhteensä 22 tutkimushankkeeseen. Yksivuotisen noin 25 000 euron apurahan sai kahdeksan hanketta ja henkilökohtaisen työskentelyapurahan 11 hakijaa.
Kaikki apurahan saajat löytyvät Diabetestutkimussäätiön verkkosivulta: www.diabetestutkimus.fi.

Diabeteskeskus myynnissä – toiminta jatkuu ennallaan

Diabetesliiton hallitus on päättänyt laittaa Diabeteskeskuksen kiinteistön Tampereen Aitolahdessa myyntiin. Taustalla on ensisijaisesti kuntoutuksen muuttunut toimintaympäristö.
Toiminta Aitolahdessa jatkuu toistaiseksi ennallaan. Kaikki kesän ja syksyn 2017 kurssit järjestetään normaalisti Aitolahdessa.
Mikäli kaupat syntyvät, Diabetesliiton toiminta, mukaan lukien kuntoutustoiminta, jatkuu entiseen tapaan, mutta toisissa tiloissa. Todennäköisesti Diabetesliitto kilpailuttaa sopivat kurssitilat, mutta ei enää itse omista tai ylläpidä kiinteistöjä.
Toimitilan myynti ei tarkoita toimintojen alasajoa. Diabetesliiton tarkemmat toiminnan siirtosuunnitelmat tarkentuvat sen jälkeen, kun myyntipyrkimykset johtavat kauppoihin.

Tule juttelemaan Diabetes Chatiin

Tule juttelemaan, jakamaan kokemuksiasi ja saamaan vertaistukea Diabetes Chatiin! Sen tarkoituksena on tuoda yhteen eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia diabeetikoita ja heidän läheisiään.
Diabetes Chatin koti on Tukinetin sivustolla osoitteessa tukinet.fi. Tukinet on useiden järjestöjen yhteinen juttelualusta, jossa Diabetesliitto ja Yksi Elämä ovat mukana toukokuusta 2017 alkaen.
Keskustelua käydään Diabetes Chatissa anonyymisti nimimerkillä.
Keskiviikkona 10.5. klo 18–19.30 teemana on Ethän jää yksin deesi kanssa? Saatko vertaistukea?
Keskiviikkona 17.5. klo 18–19.30 teemana on Kylästyttääkö diabetes? Iskikö hoitoväsymys?
Kesällä Diabetes Chat lomailee, ja syksyllä taas jatketaan.
Lue lisää täältä.

Diabetesliitto vaatii tasa-arvoa sensorointeihin

Glukoosisensoroinnin saatavuus ja myöntämiskriteerit vaihtelevat suuresti paikkakunnittain. Kaikki kunnat eivät vielä myönnä sensorointilaitteita lainkaan tai myöntävät niitä vain harvoille.
Diabetesliitto laati maaliskuussa osana kuntavaaliteesejään kannanoton sensoroinnista. Liitto katsoo, että nykyaikaisen verensokerin sensoroinnin tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. 
Diabetesliitto vaatii myös, että kaikkien diabeetikoiden pitää tulla kohdelluiksi yhdenvertaisesti verensokerin jatkuvan sensoroinnin saatavuuden suhteen asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

Oma toimikunta tyypin 1 diabeetikoille

Diabetesliitto on perustanut uuden toimikunnan, jonka tehtävänä on tuoda tyypin 1 diabeetikoiden ääni entistä paremmin kuuluviin. Jäseniksi on kutsuttu tyypin 1 diabetesta sairastavia, diabeetikkolasten vanhempia ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Toimikunnassa on pohdittu muun muassa sitä, etteivät nykyiset hoitotulokset vastaa hoitomahdollisuuksia. Ongelmia on esimerkiksi hoitovälineiden saatavuudessa ja kilpailutuksessa eri puolilla maata.
Toimikunta perustaa vaikuttamistoiminnan tueksi verkkopaneelin, jonka kautta saadaan jäsenten ääni paremmin kuuluviin. Verkkopaneelin jäsenten rekrytointi aloitetaan kevään 2017 aikana.
Toimikunnan puheenjohtajana toimii Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Lammi ja varapuheenjohtajana Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

Lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan: Diabetesliitto pyrkii vaikuttamaan diabeteslääkkeiden korvaamiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvitysmiehen tekemään ehdotuksen uudesta lääkekorvausjärjestelmästä. Selvityksessä on tarkoitus selkiyttää sairauksien ja lääkkeiden korvausluokittelua ja ottaa huomioon sote-uudistuksen mukaiset uudet rakenteet, rationaalisen lääkehoidon tavoitteet sekä uudet kalliit lääkkeet.
Selvitysmies Heikki Ruskoaho kuulee sidosryhmiä raporttinsa luonnoksesta toukokuussa. Lain valmistelu käynnistyy aikataulun mukaan elokuussa ilmestyvän loppuraportin jälkeen.

Diabetes on vakava pitkäaikaissairaus, jonka hoidossa tarvitaan usein elinikäisiä välttämättömiä, jopa elämää välittömästi ja pysyvästi ylläpitäviä lääkehoitoja. Mahdollisuus toteuttaa yksilöllisesti parasta mahdollista lääkehoitoa täytyy olla olemassa diabeetikon taloudellisesta asemasta riippumatta.
Diabetesliitto kantaa huolta lääkehoidon saavutettavuuden vaikeutumisesta. Jo kahtena peräkkäisenä vuotena toteutetut lääkekorvausten leikkaukset ovat huomattavasti kasvattaneet diabeetikoiden omavastuuosuutta. Tämän vuoden alussa muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinin sairausvakuutuskorvaus laski 100 prosentista 65 prosenttiin. Diabetesliittoon tulevan asiakaspalautteen valossa korkea omavastuuosuus näyttää lisäävän tapauksia, joissa lääkkeet jätetään ostamatta taloudellisista syistä. Yli puolet diabeetikoista on työelämän ulkopuolella olevia yli 65-vuotiaita ihmisiä.

Lääkkeiden tukkuhinnat ovat Suomessa EU:n halvimpia, mutta potilaan maksama omavastuuosuus EU:n korkeimpia. Sairausvakuutuslain muutoksen hyväksyessään eduskunta edellytti, että muutoksen vaikutuksia sekä diabeteslääkkeiden että toimeentulotuen käyttöön on heti lain voimaantultua seurattava ja ryhdyttävä mahdollisten muutostarpeiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Eduskunnan diabetesryhmä on tehnyt kirjallisen kysymyksen tavoitteena varmistaa, että aktiivinen seuranta käynnistetään.
Uuden korvausjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Diabeetikoiden lääkehoidosta kirjallinen kysymys eduskunnassa

Eduskunnan diabetesryhmä jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen vuoden alussa toteutetusta diabeteslääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen leikkauksesta. Muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinin erityiskorvattavuus heikkeni 100 prosentista 65 prosenttiin.

”Miten hallitus aikoo varmistaa diabeetikoiden yhdenvertaisen lääkehoidon toteutumisen ja seurata diabeteslääkkeiden erityskorvausluokan muutoksen vaikutuksia diabeteslääkkeiden ja toimeentulotuen käyttöön sekä milloin seuranta käynnistetään?” kysyy eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja Antti Rantakangas (kesk.) perjantaina 17.3. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.Kysymyksen allekirjoittivat myös eduskunnan diabetesryhmän jäsenet Katja Hänninen (vas), Anneli Kiljunen (sd), Mikaela Nylander (rkp) ja Sari Sarkomaa (kok).

Kun eduskunta viime vuonna hyväksyi sairausvakuutuskorvausten heikennyksen, eduskunta edellytti, että hallitus seuraa muutoksen vaikutuksia diabeteslääkkeiden ja toimeentulotuen käyttöön ja ryhtyy seurannan perusteella mahdollisesti tarvittaviin toimiin. Tätä seurantaa ja sen perusteella tehtäviä toimia eduskunnan diabetesryhmä nyt kaipaa.

Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että lakimuutos vaarantaa tyypin 2 diabeteksen hoidossa saavutetut hyvät hoitotulokset ja potilasturvallisuuden ja että lääkekorvausten heikennys kohdentuu kipeimmin noin 155 000 ikääntyneeseen tyypin 2 diabeetikkoon. Muita diabeteslääkkeitä kuin insuliineja käyttävistä yli kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita.

”Diabetesliiton selvityksen mukaan osa iäkkäistä tinkii perustarpeistaan saadakseen tarvitsemiaan lääkkeitä. Eniten tingitään ruuasta. Säästökeinoja ovat myös lääkkeiden lunastamatta jättäminen tai niiden käytön vähentäminen,” kirjallisessa kysymyksessä todetaan.

– Olisi tärkeää tietää, kuinka suuri osa määrätyistä diabeteslääkkeistä jää lunastamatta hinnan vuoksi. Tämän selvittämiseen tarvittaisiin kyselytutkimusta, ehdottaa erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta.

Eduskunnan diabetesryhmä toimii Diabetesliiton aloitteesta ja ryhmän sihteeri on Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo. Kymmenjäsenisessä ryhmässä on edustus seitsemästä eduskuntapuolueesta.

Levemir-kyselymme keräsi ennätysmäärän vastauksia

Kysyimme Levemir-insuliinin käyttäjiltä ja insuliinia käyttävien lasten vanhemmilta käyttökokemuksia voidaksemme tehdä lausunnon lääkkeiden hintalautakunnalle hilalle.
Saimme kyselyyn nopeasti ennätysmäärän vastauksia, kymmenessä päivässä yli 500 vastausta. Kiitos kaikille vastanneille!
Käyttäjäkokemusten perusteella jätimme hintalautakunnalle lausunnon, jossa toteamme muun muassa, että Detemiriä tarvitsevien turvallista ja onnistunutta lääkehoitoa ei ole mahdollista toteuttaa muilla perusinsuliineilla: vastaavia muita perusinsuliineja ei ole. Lausunnossa muistutamme, että Detemir- ja glargininsuliinit eivät ole keskenään vaihtokelpoisia: valmisteilla on eri molekyylit.
Diabetesliiton näkemys on, että kaikkien markkinoilla olevien insuliinien tulee olla diabeetikoiden käytettävissä yksilöllisen tarpeen mukaisesti, eikä parhaan insuliinin valinta saa olla riippuvainen diabeetikon tai hänen huoltajiensa maksukyvystä.

Diabetesliiton koko lausunto lääkkeiden hintalautakunnalle löytyy täältä: Diabetesliiton Detemir -lausunto

Diabetesliitto vaatii seurantaa lääkekorvausten leikkauksista

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden Kela-korvaus laski vuoden alussa 100 prosentista 65 prosenttiin. Muutos ei koske insuliinia.
Diabetesliitto varoittaa, että lääkkeiden voimakas hinnannousu voi johtaa hoidon laadun heikkenemiseen. Diabeteksen huono hoito aiheuttaa kalliita lisäsairauksia, jotka aiheuttavat myös turhaa inhimillistä kärsimystä.
– Valtiovallan pitää seurata vaikutuksia ja tarvittaessa puuttua tilanteeseen, vaatii liiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.
Diabetesliitto vastusti voimakkaasti tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvausleikkauksia. Liitto muun muassa antoi lausunnon lakiesityksestä, oli kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, luovutti ministeri Pirkko Mattilalle 15 000 nimen adressin ja oli yhteydessä kaikkiin kansanedustajiin. Lisäksi liitto vaikutti aktiivisesti median ja sosiaalisen median kautta.
– Valitettavasti työllämme ei ollut tällä kertaa toivottua vaikutusta, mutta jatkamme väsymättä työtä oikeudenmukaisten lääkekorvausten puolesta, Juvakka toteaa.

Varusmiesten lautasille Sydänmerkki-ruokaa

Varusmiehet ovat syöneet marraskuusta lähtien Sydänmerkki-kriteerit täyttävää ruokaa. Aterioita tarjotaan päivittäin yhteensä noin 70 000.
Ravitsemuksellisesti laadukkaan lounaan syöminen ohjaa varusmiehiä myös jatkossa terveellisiin valintoihin. Leijona Catering tavoittaa lähes koko nuorten miesten ikäluokan.
– Puolustusvoimille on tärkeää pitää huolta varusmiesten terveydestä. Sydänmerkki-ateria on osa kokonaisvaltaista ja tasapainoista ruokavaliota, kertoi Kaartin jääkärirykmentin päällikkölääkäri, lääkintäkomentajakapteeni Petri Kangaspunta.
Sydänmerkki-aterian kriteerit on tehnyt puolueeton asiantuntijaraati. Sydänmerkin taustaorganisaatiot ovat Diabetesliitto ja Sydänliitto.

Diabetestutkimussäätiö täytti 40 vuotta

Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten perustama Diabetestutkimussäätiö täytti joulukuussa 40 vuotta. Diabetestutkimussäätiö myönsi ensimmäisen apurahansa, 4 000 markkaa, suomalaiseen diabetestutkimukseen vuonna 1978. Sen jälkeen apurahoja on myönnetty joka vuosi, ja yhteissumma on kivunnut lähes kuuteen miljoonaan euroon.
Säätiön tarkoituksena on edistää suomalaista, kansainvälisesti korkeatasoista diabetestutkimusta. Apurahat perustuvat säätiön yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä saamiin lahjoituksiin, jotka jaetaan tutkijoille lyhentämättöminä. Vuonna 2017 säätiö myöntää suomalaiseen diabetestutkimukseen 500 000 euroa.
Diabetestutkimussäätiö sekoitetaan joskus Diabetes Wellness Suomi -säätiöön. Säätiöillä ei kuitenkaan ole yhteyttä toisiinsa.

Yhteisökannatusjäsenet kehittivät vertaistoimintaa

Yritykset ja yhteisöt voivat tukea Diabetesliiton toimintaa liittymällä yhteisökannatusjäseniksi. Yhteisökannatusjäsenten jäsenmaksut käytettiin vuonna 2016 vertaistoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen yhteisössämme.
Yhteisökannatusjäseniä ovat kuluvana vuonna Dottli Oy, Becton Dickinson, Sabora Pharma Oy, NordicInfu Care AB, Gredon Invest Oy / Suklaatehdas Dammenberg ja Takeda Oy. Lisäksi kannatusjäseninä oli 16 yksityishenkilöä.
Kannatusjäseneksi liittymisestä löytyy lisätietoa Diabetesliiton verkkosivulta www.diabetes.fi/jasenasiat.

Joko otit influenssarokotuksen?

Influenssarokotus on hieno maksuton etuus diabeetikoille. Diabetesliiton erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen kannustaa jokaista diabeetikkoa ottamaan influenssarokotuksen.
– On syytä muistaa, että influenssa on vakava, jopa sairaalahoitoa vaativa sairaus. Se voi myös sotkea diabeetikon verensokeritasapainon. Kannattaa tarkistaa esimerkiksi oman kunnan verkkosivuilta, miten riskiryhmien rokottaminen on järjestetty, Hämäläinen neuvoo.
Tuoreen brittitutkimuksen mukaan influenssarokotteella on muitakin etuja: rokotteen saaneet tyypin 2 diabeetikot sairastuivat aivoverenkiertohäiriöihin ja sydämen vajaatoimintaan selvästi epätodennäköisemmin kuin muut potilaat.

Diabetesliitto vaatii Sote-lausunnossaan diabetesosaamisen ja diabeteksen ehkäisyn turvaamista

Diabetesliitto nostaa esiin useita diabeetikoiden elämään vaikuttavia kysymyksiä lausunnossaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta sotesta.
Diabetesliitto kysyy, miten varmistetaan ehjä hoitoketju ja eri palveluntarjoajien palveluiden yhtenäisyys? Diabeteksen hoitoketjujen tulee perustua laadun seurantaan. Palvelujen laatua on mahdotonta seurata ja arvioida ilman systemaattista yhdenmukaista hoidon tuloksista kertovaa rekisteriä. Laatutiedon pitää olla helposti saatavissa, vertailukelpoista ja ymmärrettävää tietoa. Tällä hetkellä ei ole julkisia hoidon laadun seurantajärjestelmiä edes suurista kansansairauksista.
Pitkäaikaissairauksien kuten diabeteksen hoito on suunniteltava maakuntatasolla.
Diabetesta ja sen lievempiä lisäsairauksia hoidetaan nykyisin työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa, joissa ei välttämättä ole riittävää ammattitaitoa tyypin 1 diabeteksen tai vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Nykyjärjestelmä altistaa diabeetikon lisäsairauksille. Lisäsairaudet johtavat kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen.

Osaamiskeskukset välttämättömiä
Diabeteksen hoidon laatu ja eri hoitomenetelmien saatavuus vaihtelevat nyt eri puolilla maata. Diabetesliitto kaipaa lausunnossaan yhdenvertaista laatua kaikkien diabeetikoiden saataville.
Diabeteksen hoitoon on perustettava maakunnalliset diabetesosaamiskeskukset ja verkostot. Ellei diabeteksen ammatillista osaamista nyt koota osaamiskeskuksiksi, on diabeteksen osaamisen keskittäminen ja kustannusten hillintä myöhemmin hyvin vaikeaa.

Ennaltaehkäisy hillitsee palvelujen kysyntää
Diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä edistämällä terveyttä. Terveyden edistämisessä tarvitaan yhteistyötä muutenkin kuin vain viranomaisten kesken. Terveyttä edistetään tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien yhteistyönä. Lisäksi toimijakumppaneina pitäisi huomioida kansalaisten muodostamat järjestöt.
Diabetesliiton lausunnon mukaan kustannussäästöjä on mahdollista saada aikaan, jos sosiaali- ja terveyspalveluista saadaan aikaan vertailukelpoisia kokonaisuuksia. Palveluiden tuottajat pitäisi saada tuottamaan nimenomaan vaikuttavia palveluja, ei vain palvelusuoritteita.
Kustannusten hillinnässä ennaltaehkäisy on tärkeää, näin vähennetään ns. korjaavien palvelujen kysyntää. Koska kunnat vastaavat ennaltaehkäisevästä työstä ja maakunnat korjaavasta työstä, näiden toimijoiden välisen yhteistyön toimivuus on hyvin tärkeää. Diabetesliitto kiittää lausunnossaan sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on kaavailtu erillistä valtion rahoitusta.
Diabetesliitto kiinnittää huomiota myös asiakkaiden oikeusturvaan: mitä tapahtuu jos hoito ei vastaa tarvetta, tapahtuu hoitovirhe tai palvelua ei ole saatavilla? Erityinen huoli on heistä jotka itse tai joiden omaiset eivät kykene valvomaan oikeuksien toteutumista, eivätkä valittamaan jos oikeudet eivät toteudu.

Diabetesliitto luovutti lääkekorvausadressin ministerille

Diabetesliitto luovutti 9.11. sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle adressin tyypin 2 diabeteslääkkeiden nykyisen korvattavuuden säilyttämiseksi. Adressin allekirjoitti 15 179 kansalaista.
Diabetesliitto muistutti, että potilaiden maksuosuuden kasvattaminen ei takaa säästöjä yhteiskunnalle. Riittämättömästi hoidettu diabetes johtaa vakaviin komplikaatioihin. Se tulee kansantaloudelle huomattavasti kalliimmaksi kuin asianmukainen lääkehoito.

Diabeetikkojen sairaanhoitokustannukset ovat jo nyt vuosittain yli miljardi euroa, josta yli 800 miljoonaa euroa on lisäsairauksien aiheuttamia kustannuksia. Diabeteslääkkeiden korvaustason leikkauksella tavoitellaan 20 miljoonan euron säästöjä.
– Potilaan kustannus voi lääkeyhdistelmästä riippuen yli kymmenkertaistua. Heikennys kohdentuu kipeimmin noin 155 000 ikääntyneeseen tyypin 2 diabeetikkoon. Heistä useat ovat pienituloisia ja monisairaita, Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka huomauttaa.

Erityisesti pienituloiset voivat joutua siirtymään insuliiniin. Se on kallis lääke, mutta säilyy täysin korvattavana. Lisäksi yhä useamman diabeetikon lääkekulut ylittävät jatkossa lääkekaton. Tämä kasvattaa yhteiskunnan korvausosuutta.
Diabetesliitto toi myös esille, että tyypin 2 diabetes on vahvasti periytyvä ja etenevä tauti, eikä lääkkeetön hoito ole kaikille potilaille riittävä.
– Joka kolmas suomalainen kantaa tyypin 2 diabeteskelle altistavaa geeniperimää. Jos identtisistä kaksosista toisella on kakkostyypin diabetes, toisellakin on lähes 100 prosentin riski sairastua, Juvakka muistuttaa.
Säästöjä voitaisiin etsiä tehokasta lääkehoitoa vaarantamatta rationaalisella lääkehoidolla, rinnakkaisvalmisteiden sekä biosimilaarien hintoja alentavan kilpailun kautta. Vuoden 2017 alussa voimaan tulevan asetuksen muutos alentaa kalliiden biologisten valmisteiden kustannuksia.

Suomi jäljessä Ruotsia diabeteksen hoidossa – kerro kokemuksesi!

Diabetesmessuilla nousi esille, että Suomi on Ruotsia valtavasti jäljessä hoitoa helpottavan teknologian hyödyntämisessä, muun muassa verensokeria sensoroivien laitteiden ja insuliinipumppujen käytössä. Lisäksi alueelliset erot ovat meillä suuria verrattuna Ruotsiin.
Diabetes-lehti tekee vuoden 2017 ensimmäiseen numeroon juttua uusien hoitomuotojen ja tekniikan saatavuudesta Suomessa. Kerro meille kokemuksesi asiasta sähköpostitse: lehdet(at)diabetes.fi.

Vuoden diabetesteko tuo turvallisuutta vanhusten insuliinihoitoon

Vuoden diabetesteko -palkinnon sai tänä vuonna Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi kotihoidon ja asumispalveluiden hoitajien koulutuksesta insuliinihoidon turvalliseksi toteuttamiseksi.
Iäkkäitä diabeetikoita hoitavan henkilöstön koulutuksen palkitseminen nostaa esiin sen, että ikäihmisissä on yhä enemmän diabeetikoita.
– Terveydenhuollon toimijan palkitseminen kannustaa toivottavasti muitakin hoitoyksikköjä diabeteksen hoidon kehittämistyöhön sekä korostaa yhteistyön merkitystä diabeetikoiden parhaaksi, Diabetesliiton hallitus perustelee valintaansa palkinnon saajaksi.
Palkinto luovutettiin 23.9. Diabetesmessuilla 23.9.

– Lähtökohta oli se, että kotihoidossa ilmeni tietyntyyppisiä haittatapahtumia toistuvasti. Työntekijät kotihoidossa vaihtuvat usein ja heillä on vastuullaan vaikeahoitoisiakin potilaita, diabeteslääkäri Susanna Satuli-Autere kuvaa lähtötilannetta.
Kolmen diabeteshoitajan ja kahden diabeteslääkärin työryhmä kehitti yhteistyössä kotihoidon kanssa koulutuspäivän, jossa ei istuttu luennoilla, vaan ennakkoperehtymisen jälkeen kotihoidossa insuliinihoitoa toteuttavat työntekijät osallistuivat toiminnalliseen oppimispäivään.
– Osallistujat jaettiin viiteen ryhmään. Kaikki kiersivät viisi eri aiheista oppimispistettä, joissa ratkottiin kuvitteellisen potilastapauksen avulla insuliinihoidon ongelmia. Työpisteissä oli keskustelua vetämässä joko diabeteshoitaja tai diabeteslääkäri, Satuli-Autere kertoo.

Koulutuksen lopputulos ei ollut vain uutta oppia kotihoidon työntekijöille, vaan diabeteksen hoidon ammattilaiset saivat paljon uutta tietoa kotihoidon työskentelyoloista.
– Jos asiakkaalla on matala verensokeri mutta jääkaappi on tyhjä, mitä tehdään? Tai jos asiakkaan matala tai korkea verensokeri tarvitsisi seurantaa, mutta on kiire seuraavan asiakkaan luo, miten toimitaan? Kotihoitoa toteutetaan vaativissa oloissa ja opimme kotihoidon oloista paljon. Pyrimme tekemään listan ohjeista miten tulisi toimia eri tilanteissa; milloin soitan ambulanssin, milloin kysyn neuvoa ja mistä.
Ensimmäisen, kotihoidon työntekijöille tarjotun koulutuksen jälkeen Hyvinkäällä koulutettiin myös asumispalveluiden työntekijöitä.
– Tavoitteenamme on toteuttaa koulutuksia vuosittain tästä eteenpäin, Satuli-Autere sanoo.

Diabetesliitto STM:lle: Elintavat eivät ole peruste leikata lääkekorvauksia

Diabetesliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa hallituksen esityksestä lääkekorvausleikkauksiksi.
Diabetesliiton kanta on, että ehdotus muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinivalmisteiden siirtämisestä nykyisestä ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan, ei ole hyväksyttävää sosiaalioikeudellisin, hoidollisin eikä taloudellisin perustein.

Esitys lisäisi toteutuessaan sosioekonomisia terveyseroja jakamalla lääkkeiden käyttäjät niihin, joilla on taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa tarvitsemansa lääkehoito ja niihin, jotka joutuvat karsimaan tarvitsemaansa lääkehoitoa varattomuutensa vuoksi.
– Esityksessä on käytetty perusteluna sitä, että elintavoilla voidaan vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Tyypin 2 diabetes on kuitenkin voimakkaasti perinnöllinen ja etenevä sairaus. Käsitys siitä, että tyypin 2 diabetes olisi aina ehkäistävissä omilla elintavoilla, on tutkitusti virheellinen, Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka korostaa.

Diabetesliitto huomauttaa lausunnossaan, että lainsäädännön mukaan erityiskorvattavuus määritellään sairauden vaikeuden ja sen hoidossa tarvittavan lääkkeen välttämättömyydellä, ei elintavoilla.
Diabetesliitto katsoo, että tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon korvattavuuden heikentäminen ei toisi tavoiteltuja säästöjä, vaan nostaisi koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia nopeasti. Tyypin 2 diabetes johtaa riittämättömästi hoidettuna vakaviin elinvaurioihin ja lisäsairauksiin, joiden hoitaminen on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa kuin lääkkeiden korvaaminen sairastuneille. Lisäksi yhä useamman diabeetikon lääkekulut ylittävät lääkekaton, jolloin yhteiskunnan korvausosuus kasvaa.

Lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä: http://www.diabetes.fi/files/7481/Laakekorvauslausunto_STM114_00_2015_8_9_2016_IV_liite.pdf

Irene Vuorisalo uskoo lääkekorvausten leikkausten lisäävän terveyden eriarvoisuutta

Erityisasiantuntijamme Irene Vuorisalo kirjoittaa Blogikirjassamme, millaisia vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuskorvausten merkittävällä vähentämisellä olisi.
”Esitetty leikkaus lisäisi suurella todennäköisyydellä terveyden eriarvoisuutta. Kipeimmin leikkaus osuu iäkkääseen yksinäiseen pienituloiseen naiseen.
Vammauttaville lisäsairauksille altistavan tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon korvattavuuden heikentäminen nostaisi koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia jo lyhyellä tähtäimellä
Mitkä ovat vaikeasti vammauttavien lisäsairauksien sosiaaliset seuraukset? Kuinka paljon kuntoutuksen ja palveluiden tarve lisääntyy? Mitä maksavat työ- ja toimintakyvyn heikentymisestä, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta ja ennen aikaisesta kuolemista johtuvat epäsuorat kustannukset?”

Irene Vuorisalon blogi löytyy Diabetesliiton verkkosivulta.

Diabetesliiton strategia: Voitamme diabeteksen – joka päivä

Suomen Diabetesliiton päättäjät ovat hyväksyneet liiton kokouksessa 15.5. yhteisölle uuden strategian vuosiksi 2017–2020. Sen johtava ajatus on diabeteksen voittaminen – ei vain tulevaisuudessa, vaan hyvällä hoidolla joka päivä. Diabeetikoiden hyvän hoidon ja hyvän elämän turvaamiseksi tehostetaan yhteiskunnallista vaikuttamista. Samaan päämäärään liitto pyrkii myös tuottamalla ja kehittämällä kuntoutuspalveluja, sekä itse että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

– Diabetesliiton toimintastrategia vuoteen 2020 keskittyy kolmen päämäärän saavuttamiseen. Ensinnäkin Diabetesliitto jäsenyhdistyksineen haluaa olla diabetesta sairastaville, heidän läheisilleen ja alan ammattilaisille vetovoimainen yhteisö. Toinen päämäärä on, että kaikki diabetesta sairastavat ja heidän läheisensä saavat tasavertaisesti ammattitaitoista, luotettavaa ja yksilön tarpeista lähtevää hoitoa ja ohjausta eri elämäntilanteissa. Kolmas päämäärä on tuloksekas toiminta diabeteksen eri muotojen ehkäisyssä, kertoo Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari.

Liiton kokous otti kantaa myös ajankohtaisiin sote-kysymyksiin. Vasankarin mukaan Diabetesliiton keskeinen tavoite sote-uudistuksessa on, että tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito keskitetään osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin.
– Yhtä oleellista on järjestää valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadun seuranta. Vaikuttavien hoitojen tulee olla kaikkien diabeetikoiden ulottuvilla.

Lääkekorvauksiin kohdistuu juuri nyt kovia säästöpaineita.
– Diabetesliitto ei pidä hyväksyttävänä tyypin 2 diabeetikoiden lääkkeiden siirtämistä pois 100 prosentin erityiskorvausluokasta eikä lääkekorvausten alkuomavastuuta insuliinihoitoisille diabeetikoille, joille insuliini on välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävä lääkevalmiste, painottaa Vasankari.

Lue myös Diabetesliiton erityisasiantuntijan Irene Vuorisalon blogi, jossa otetaan kantaa sosiaali- ja terveysministeriön teettämään selvitysmiesraporttiin läääkekustannusten alentamisesta.

Insuliinin alkuomavastuu myös periaatekysymys

Diabetesliiton hallitus on päättänyt tukea kansalaisvetoista hanketta, jolla insuliinin alkuomavastuu -kysymys mahdollisesti viedään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn.
Diabetesliiton verkkosivuilla oli tammi-helmikuussa alkuomavastuuta koskeva kysely, johon kertyi 130 vastausta. Vastaajista 60 prosenttia kertoi alkuomavastuun aiheuttaneen taloudellisia vaikeuksia. Noin viidelle vastaajalle kuudesta insuliinin maksuttomuus oli periaatteellinen asia.
Kyselyyn vastanneiden viestit välitettiin eduskunnan diabetesryhmälle helmikuun lopussa.

Hila yhteistyöhön potilasjärjestöjen kanssa

Potilasjärjestöjen roolia lääkkeiden korvattavuushakemusten käsittelyssä vahvistetaan. Järjestöt voivat antaa lausunnon lääkkeiden hintalautakunnan käsittelyssä olevista hakemuksista. Lautakunta toivoo järjestöiltä tietoa lääkevalmisteen vaikutuksista hoitoon ja potilaan arkeen.
– Lääkkeiden hintalautakunnan toimintaa säätelevät monet erilaiset velvoitteet. On erittäin ilahduttavaa, että potilaiden osallistumisoikeutta on vihdoin onnistuttu parantamaan. Diabetesliiton osuus tässä päätöksessä on merkittävä. Olemme käyneet rakentavaa vuoropuhelua viranomaisten kanssa jo kymmenen vuoden ajan, kertoo liiton erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo.
Lisätietoa: www.hila.fi

>Kansainvälistä yhteisvastuuta

Diabetesliitto on lahjoittanut 6 000 euroa Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n Life for a Child -ohjelmalle, jonka tavoitteena on, että diabetes ei aiheuttaisi yhdenkään lapsen tai nuoren kuolemaa. Ohjelman kautta saa apua nyt noin 17 000 diabeetikkoa 46 kehitysmaassa ympäri maailmaa. Lue lisää: www.lifeforachild.org.

Diabetesliitto: Ylempi erityiskorvaus tarpeen muillekin diabeteslääkkeille kuin insuliinille

Maamme hallitus on asettanut tavoitteeksi suuret säästöt lääkekustannuksista. On houkutus ajatella, että diabeteslääkkeistä osa voisi olla vähemmän korvattuja kuin toiset.

Viime syksynä neljä arvostettua diabeteslääkäriä ehdotti Suomen Lääkärilehdessä, että vain insuliini olisi 100-prosenttisesti korvattava diabeteslääke, ja muiden diabeteslääkkeiden korvausprosenttia laskettaisiin.

Lue ylilääkärimme Pirjo Ilanne-Parikan ja erityisasiantuntijamme Riitta Vuorisalon perustelut diabeteslääkkeiden 100-prosenttiselle korvattavuudelle Blogikirjasta.

Asiakasmaksujen korotukset osuvat diabeetikoihin

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE on selvittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muutoksia. Maksut nousevat etenkin alueilla, joilla palvelujen saatavuus on jo valmiiksi muita heikompi. Kiristyvä maksupolitiikka voimistaa eriarvoisuuden ja terveyserojen kasvua.
Terveyspalveluiden asiakasmaksuihin ei ole tehty tasokorotusta tai indeksikorotusta 30 prosentissa kuntia, osittainen tasokorotus on tehty 17 prosentissa ja täysimääräinen tasokorotus 38 prosentissa kuntia. Lopuissa 15 prosentissa kuntia tilanne oli selvityksen aikaan epäselvä.

Pitkäaikaissairaiden toiveet terveydenhuollolle selvitettiin: ”Kiitos, että edes jotakuta kiinnostaa”

Pitkäaikaista sairautta sairastaville tärkeintä on pysyvä hoitosuhde. Tämä kävi ilmi pitkäaikaissairauksia sairastavien toiveita kartoittaneesta selvityksestä, joka luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle perjantaina 11.3.
 ”Se tunne kun saa diagnoosin” -selvitys antaa kattavan kuvan siitä, mitä pitkäaikaissairauksia sairastavat ja paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät toivovat terveydenhuollolta nyt ja tulevaisuudessa.
Kyselyyn vastasi 1 059 pitkäaikaissairasta ympäri Suomen: heistä enemmistö oli Diabetesliiton ja Sydänliiton jäseniä. Kyselyn toteuttamiseen osallistui yhdeksän potilasjärjestöä. Selvitys on osa Kestävän Terveydenhuollon -hanketta, jossa ovat mukana SOSTE, Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, Tehy, YTHS ja AbbVie.
– Kymmenet vastaajat kiittivät siitä, että edes joku on kiinnostunut heidän mielipiteistään, se on kerta kaikkiaan hämmentävää, SOSTEn johtaja Panu Laturi kertoo.
Kyselyyn vastanneissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa pysyvän hoitosuhteen puute (24 %) ja sairauden seurannan hajanaisuus tai jopa puuttuminen (21 %). Pitkäaikaissairaista yli puolet (52 %) haluaisi itse valita palveluntarjoajan ja vain pieni osa vastustaa valinnanvapauden lisäämistä (6 %). Yli puolet (52 %) vastaajista piti tärkeimpänä syynä tähän pysyvän hoitosuhteen puutetta.
Samalla koetaan, että pitkäaikaissairauden hoitamisessa tarvittava osaaminen ja asiantuntemus eivät ole riittävällä tasolla terveyskeskuksissa.
– Terveydenhuollon taloudellisten haasteiden kannalta pysyvän hoitosuhteen puuttuminen on kestämätöntä, sillä suorista kustannuksista valtaosan (75 %) arvioidaan aiheutuvan pitkäaikaissairauksista. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on rakentunut pääosin akuuttien sairauksien hoitoon eikä se pysty vastaamaan pitkäaikaissairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen, SOSTE:n johtaja Panu Laturi toteaa.

”Se tunne kun saa diagnoosin” -selvitys on luettavissa Diabetesliiton verkkosivulla.

Irene Vuorisalo jäseneksi rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman ohjausryhmään

Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen erityisasiantuntija Irene Vuorisalo on nimitetty jäseneksi sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman ohjausryhmään.

Ohjausryhmä toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitetta edistää rationaalista lääkehoitoa. Rationaalinen lääkehoito määritellään tässä yhteydessä näin: ”Rationaalinen eli asianmukainen lääkehoito on tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista.”

Ohjausryhmän on tarkoitus laatia rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma. Toimeenpano-ohjelma käsittelee lääkehoitoa koko lääkehoitopolun matkalta lääkkeiden tutkimuksesta ja lääkkeiden määräämisestä niiden käyttöön asti.

Ohjausryhmään kuuluu 22 jäsentä. Irene Vuorisalo valittiin ohjausryhmään SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n esityksestä. Riitta edustaa ohjausryhmässä kaikkia maamme potilasjärjestöjä.

Diabetesliitto teki kaikkensa, mutta alkuomavastuu myös insuliinille

Lääkekorvaukset uudistuivat vuoden alusta siten, että oikeus korvaukseen syntyy vasta sitten, kun reseptilääkkeistä on maksettu yhteensä 50 euroa alkuomavastuuta.

Diabetesliitto teki lain valmistelun yhteydessä kaikkensa, jotta elämää välittömästi ja pysyvästi ylläpitävä lääkehoito jätettäisiin alkuomavastuun ulkopuolelle.

Liitto lähestyi perustuslain asiantuntijoita, keskusteli lakia valmistelleiden tahojen kanssa ja piti asiaa esillä myös mediassa. Liitto oli myös kahdesti kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Eduskunnan diabetesryhmä pyysi syksyllä lain valmisteljoilta selvitystä perusteista, jotka mahdollistavat alkuomavastuun käytön, ja eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja teki loppuvuonna asiasta kirjallisen kysymyksen.

Lain valmistelijat eivät ole vastanneet eduskunnan diabetesryhmän esittämiin kysymyksiin, eikä eduskunta ole pitänyt tarpeellisena pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa lakiesitykseen.
Diabetesryhmän puheenjohtajan kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa ministeri Mäntylä katsoo, että alkuomavastuun käyttöönotolla ei muuteta nykyisen lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita eikä korvausperiaatteita. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että välttämättömän lääkehoidon hankkiminen turvataan viime kädessä toimeentulotuella.

Viime kesänä Diabetesliitto pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, loukkaako välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävän lääkehoidon vuosittainen alkuomavastuu perusoikeuksia. Vastauksessaan eduskunnan oikeusasiamies totesi, että hänellä ei ole toimivaltaa puuttua siihen, miten eduskunta käyttää sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa.