Diabetesviikko ja maailman diabetespäivä

Mikä jalkojani vaivaa?

Jalkojen ongelmat eivät aina ole silmin nähtävissä. Monenlaiset merkit voivat kertoa diabeteksen aiheuttamista pulmista. Jalkavaivat pitäisi ottaa aina vakavasti, sillä ongelmien varhainen toteaminen mahdollistaa paremman hoidon.

Tunnottomuus on tunnetuin oire, mutta ei ainoa

Jalkojen tuntoaistin heikkeneminen on yleisimmin tiedetty oire diabeteksen aiheuttamista hermoston muutoksista. Jalkojen tunto voi kuitenkin olla tallella, vaikka hermostomuutoksia olisi jo kehittynyt.

Pienet verisuonet ja hermot

Jos pienet verisuonet vaurioituvat, siitä seuraa monia ongelmia mm. hermostoon. Muita seurauksia ovat mm. munuais- ja silmänpohjaongelmat.

Korkea verensokeri, tupakka ja alkoholi vaurioittavat pieniä verisuonia ja aiheuttavat siksi myös hermovaurioita.

Hermovaurioiden oireet voivat olla hyvin moninaisia. Oireina voi olla tunnottomuutta, yliherkistymistä, kipuilua ja lämpötunnon häiriöitä.

Hermoston vaurioitumisesta johtuvat oireet voivat esiintyä myös lihasvoiman heikkoutena ja lihasten surkastumisena.

Ongelmia voi ilmetä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Ne voivat vaikuttaa kaikkiin kehon tärkeimpiin elintoimintoihin.

Isojen suonten valtimotauti uhkaa alaraajaa

Valtimotauti tarkoittaa verisuonen ahtautumista.

Erityisesti isojen verisuonten ahtautuminen voi aiheuttaa alaraajoihin vakavan tilan, joka hoitamattomana johtaa amputaatioon.

Valtimosuonten ahtautuminen aiheutuu pääasiassa huonon kolesterolin kiinnittymisestä verisuonten seinämiin.

Verisuonten ahtautuminen estää veren mukana kulkevien verisolujen sekä ravinteiden pääsyn elimistön kudosten käyttöön.

Jos ihoon tulee haava, sen korjaamiseen tarvitaan vilkasta verenkiertoa. Verisuonten ahtautumisen vuoksi haavojen paraneminen hidastuu. Ja kun paraneminen hidastuu, haava tulehtuu helpommin. Valtimotaudin takia pienestäkin haavasta voi tulla vakava ongelma.

Valtimotautia voi estää hyvällä diabeteksen hoidolla ja verenpaineen ja veren rasvojen tehokkaalla hoidolla. Liikunta on myös erinomainen lääke valtimotaudin ehkäisyssä.

Valtimotaudin tunnistamiseksi jalkojen verenkierto pitää tutkia kerran vuodessa. Valtimoiden tutkimus kuuluu jalkojen riskiluokan määrittelyyn.

Lue Diabetes-lehden juttu: Vaarana valtimotukos

Huonompi liikkuvuus aiheuttaa jalkapulmia

Lihassoluja ja lihaksia kokoavat peitinkalvot ja esim. niveliä tukevat jänteet koostuvat lujasta sidekudoksesta.

Liian korkea verensokeri aiheuttaa vaurioita sidekudoksen valkuaisainerakenteisiin. Jänteet ja lihaksia ympäröivät peitinkalvot jäykistyvät.

Lujan sidekudoksen jäykistymisen vuoksi nivelet liikkuvat huonommin. Niveliä tukevien rakenteiden häiriöt voivat johtavaa erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin.

Diabeetikoilla esiintyy muuta väestöä enemmän jäätynyt olkapää -oireyhtymää, erilaisia pinne- ja puristusvammoja, rannekanavan ahtaumista, napsusormia ja kämmenkalvon paksuuntumista, jonka vuoksi esim. sormet voivat kiristyä koukkuasentoon.

Sidekudoksen muutokset voivat näkyä myös jalan nivelten liikkuvuuden alenemisena.

Muutokset nivelten liikkuvuudessa lisäävät jalkapohjaan tulevaa kuormitusta, muuttavat kävelyä ja vaikeuttavat tasapainon hallintaa. Tämän vuoksi jalkojen perustutkimuksessa ja jalkojen riskiluokkaa määritettäessä tulee tutkia myös jalkojen nivelten liikkuvuutta.

Jalkaoireiden selvittely

Tähän on koottu tavallisimpia diabeteksen aiheuttaman hermostovaurion oireita. Oireiden perusteella saadaan käsitystä siitä, onko sinulle mahdollisesti kehittynyt hermoston ja verenkierron ongelmia.

Pelkät oireet eivät vielä kerro, ovatko ne diabeteksen aiheuttamia. Mutta jos alla olevia oireita esiintyy, niin sinun on hyvä ottaa asia puheeksi seuraavan kerran lääkärisi kanssa.

Jos sinulla on näitä oireita, jalkojen omatoiminen hoito ja hyvä verensokeritasapaino ovat todella tärkeitä. Lisäksi jalkasi kiittävät tupakoimattomuudesta ja alkoholin kohtuukäytöstä.

Alaraajat tai jalkaterät ovat usein puutuneen tuntuiset
Jalkojen puutuminen voi johtua verenkierron häiriöstä, mutta se voi olla myös hermon puristuksesta johtuva oire. Hermojen puristusvammat voivat aiheutua selästä tai ne voivat liittyä alaraajoihin tehtyihin leikkauksiin. Myös rasitus ja lihaskireydet voivat aiheuttaa hermojen puristusvammoja ja puutumisen tunnetta.
Puutumisen tunne voi johtua korkeasta verensokerista. Puutumisen tunnetta voi lisätä lihasten jäykkyys ja liikkumattomuus.
En tunne jalkateriäni kun kävelen
Jalkojesi paine-, kosketus- ja asentotunnossa ei ole nyt kaikki kunnossa. Kyse voi olla tuntohermojen ja lihashermotuksen häiriöstä. Oireet voivat johtua monesta syystä. Hermojen puristusvammat voivat johtua selästä, ne voivat liittyä myös alaraajoihin tehtyihin leikkauksiin, mutta myös rasitusoireisiin liittyvänä niitä voi esiintyä. Pahat murtumat voivat tehdä pysyviä vaurioita myös hermoihin. Diabetes ja siihen liittyvä korkea verensokeri ja verenkierron häiriöt vaurioittavat myös näiden hermojen toimintaa.
Kerro lääkärille seuraavalla kerralla tuntemuksestasi. Noin vaikea oire vaikuttaa jo merkittävästi myös liikkumiseen. Tarvitset nyt myös joko fysioterapeutin tai jalkaterapeutin arviota tilanteesta ja kuntouttavat on tarpeen aloittaa kuntoutus.
Alaraajoissani ja /tai jalkaterissäni on polttavaa kipua
Polttava kipu saattaa olla diabeteksen aiheuttamaa. Polttava aaltoileva kipu voi johtua myös hermopinteestä.
Jalkojeni tunto on yliherkkä
Diabetekseen liittyvä tuntohermojen vaurio alkaa usein tunnon yliherkistymisenä.
En erota suihkussa kylmän ja kuuman veden eroa
Tämäkin oire on usein yhteydessä yliherkistyneeseen tuntoaistiin. Kylmän ja lämmön erottelukyvyn heikentyminen altistaa ihon palo- ja paleltumavammoille. Jalkojen tutkimuksessa olisi hyvä testata pystytkö erottamaan kylmä- ja kuuma toisistaan.
Minulla on päkiässä tunne, kuin kävelisin puolikkaan tennispallon päällä, tai minulla on tunne, että sukka on rytyssä
Kyse voi olla nilkan sisäpuolelta tulevan hermon pinteestä, erityisesti jos siihen liittyy polttavaa/kuumottavaa kipua. Kyse voi olla myös alkavasta diabetekseen liittyvästä tuntohermovauriosta.
Jalkojen oireet pahenevat iltaa kohden
On tavallista, että diabetekseen liittyvien hermostovauriden aiheuttama kipu pahenee iltaa kohti.
Jalkojani pistelee. Tämäkin viittaa hermovaurioon, puutumisen yhteydessä tuntuu usein pistelyä.
Jalkaterien iho on kuiva ja halkeileva
Kuivaa ihoa pidetään usein diabeteksen aiheuttamana. Sitä se voi ollakin, jos hikirauhasten toiminta häiriintyy. Ihon kuivumista voivat aiheuttaa muutkin syyt, kuten atopia, ihon psoriasis ja valtimotauti. Kuiva iho kovettuu ja halkeilee herkemmin.
Jalkani ovat aina kylmät
Jalkojen kylmyys voi johtua isojen valtimosuonten ahtautumisesta, mutta aina ei ole kyse niin vakavasta asiasta. Jalkojen ja sormien kylmyys voi olla haitaton yksilöllinen ominaisuus. Usein kylmyys kuitenkin kertoo pienten valtimosuonten verenvirtauksen häiriöstä. Autonominen hermosto säätelee veren ohjautumista syvältä isoista valtimosuonista pieniin verisuoniin ja kehon ääreisosiin. Autonominen hermosto säätelee myös verisuonten laajentumista ja supistumista. Diabeteksen aiheuttamat hermostomuutokset autonomisessa toiminnassa voivat häiritä tätä ääreisosien verenkiertoa. Silloin jalkoja paleltaa ja iho on kylmä.
Onko sinulla varpaiden asentovirheitä; vasaravarvas, vaivaisenluu?
Yleisin asentovirheiden aiheuttaja lienee sopimaton kenkä. Muitakin syitä kuitenkin on. Diabeteksen aiheuttamat hermostohäiriöt voivat heikentää lihasvoimaa ja jopa surkastuttaa lihaksia. Heikko lihasvoima jalassa ja muuallakin ruumissa voi olla yksi syy varpaiden asentovirheisiin. Huono lihasvoima heikentää tasapainoa ja seurauksena voi syntyä vasaravarpaita.
Jaloistani on tullut lättäjalat
Jos ns. lättäjalka on alkanut kehittyä vasta diabetekseen sairastumisen jälkeen, on tärkeätä että kerrot asiasta hoitopaikassasi. Erityisesti jos huomaat, että lättäjalka-asento on kehittynyt muutaman päivän sisällä ja asentoon liittyy turvotusta, kuumotusta ja mahdollisesti kipua, tulee hoitoon hakeutua nopeasti. Kyse voi olla luussa alkamassa olevasta vauriosta, jonka hoito pitää aloittaa viipymättä. Jalkaa ei saa rasittaa ennen kuin luun kunto on selvitetty esim. röntgenkuvauksella. Magneettikuvauskin saattaa olla tarpeen.
Lue diabetes-lehden juttu: Kun jalkaterää kuumottaa ja turvottaa, mene heti lääkäriin
Nilkkaniveleni on jäykempi kuin ennen
Diabetes voi heikentää nivelten liikkuvuutta. Liika sokeri veressä kertyy sidekudoksiin ja vaikeuttaa nivelten toimintaa. Nilkkanivelten liikkuvuus niin alemmassa kuin ylemmässä nilkkanivelessä on liikkumisen ja tasapainon kannalta erityisen tärkeää. Nivelten toiminnalliset muutokset aiheuttavat rasitusoireita ja esim iho-oireiden kuten känsien ja kovettumisen syntymistä iholle. Nivelten toiminnalliset muutokset aiheuttavat muutoksia myös kävelyyn.
Varpaideni nivelet ovat jäykemmät kuin ennen
Diabetes voi heikentää nivelten liikkuvuutta. Liika sokeri veressä voi kertyä sidekudoksiin ja vaikeuttaa nivelten toimintaa. Varvasnivelten hyvä liikkuvuus on tärkeätä kävelyssä ja tasapainon hallinnassa. Nivelten toiminnalliset muutokset aiheuttavat rasitusoireita ja esim. iho-oireiden kuten känsien ja kovettumisen syntymistä iholle.
Paksut kovettumat jalkapohjissa
Runsaskaan rasvaaminen ei välttämättä auta tarpeeksi, jos kovettumat johtuvat jalan virheellisestä toiminnasta. Ihoon voi tulla kovettumia jalkojen rakenteellisista ja nivelten toiminnallisista muutoksista. Sopimaton kenkä voi aiheuttaa kovettumia. Hoitopaikassa tehdyssä vuositarkastuksessa pitäisi kiinnittää huomiota kovettumiin. Sinut tulisi lähettää jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan vastaanotolle tarkempiin tutkimuksiin. Paksut kovettumat voivat olla vaarallisia, jos diabetes on aiheuttanut hermoston ja verenkierron häiriöitä.
Suonenvedot eli krampit jaloissa
Suonenvedossa lihas tai lihasryhmä supistuu äkisti eli kramppaa. Kramppi tuntuu usein kovana kipuna lihaksessa. Ne ovat yleisiä ikääntyessä, mutta niitä esiintyy tavallista enemmän joissakin sairauksissa. Diabetekseen voi liittyä munuaisten toiminnan häiriö, joka lisää lihaskramppeja. Suolatasapainon häiriöissä, esim. nesteenpoistolääkityksen yhteydessä, kramppeja voi esiintyä enemmän. Alaraajan laskimoiden vajaatoimintakin voi aiheuttaa kramppeja. Suonenvetoihin voivat auttaa lääkinnälliset hoitosukat sekä joskus myös pohkeiden ja takareisien venyttely.
Kävellessä sattuu pohkeeseen
Pohjekivulle voi olla monia syitä. Kävellessä tuntuvaan pohjekipuun liitetään usein myös ns. ”katkokävely”. Diabeetikon kohdalla pitää aina selvittää, onko kyseessä isojen valtimosuonten ahtautumisesta johtuva hapenpuute. Jos sinulla on tuntopuutoksia, et tunne valtimotaudista aiheutuvaa kipua. Saatat tuntea vain puristavaa tunnetta tai epämiellyttävää oloa jaloissasi.
Pohjekipu voi johtua myös lihaksistoa ruokkivaien pienten valtimosuonten vauriosta. Selän alueen hermovauriot voivat aiheuttaa katkokävelyä ja kipua pohkeessa.
Valtimosuonten ahtautumista tutkitaan nilkkapainemittauksella. Mikäli valtimosuonten ahtautumista ei löydy, tulee etsiä syitä hermoston toiminnasta.
Ei kuitenkaan ole harvinaista, että pohjekivun syyksi löytyy lihasten toiminnallinen häiriö. Pohkeen kovettumista ja kipua voi aiheuttaa pohjelihaksiston rasittuminen väärälaisesta nivelten toiminnasta, lihasheikkoudesta tai lihaskireyksistä kävellessä. Pohkeessa on kolme isoa lihasta ja niistä yhden, takimmaisen säärilihaksen toiminnalliset häiriöt ovat yleisiä. Jos syy ei ole verenkierrossa eikä hermostossa, varaa aika fysioterapeutilta tai jalkaterapeutilta.
Hitaasti paraneva haava jalassa
Diabeetikolla haavojen paraneminen hidastuu diabetekseen liittyvien hermoston ja verenkierron ongelmien vuoksi. Korkea verensokeri hidastaa haavan paranemista. Likaisen haavan paraneminen on hitaampaa. Tärkeätä on hoitaa pienetkin ihorikot heti puhdistamalla ja suojaamalla ne.
Aamuyöllä alkava jalkakipu herättää minut
Mikäli jalkoihin ilmestyy kipu levossa ja useimmiten vasta esimerkiksi aamuyöstä, pitää selvittää, onko kyse valtimotaudista. Valtimosuonten ahtautuminen aiheuttaa hapenpuutteen tuoman kivun. Tällainen kipu helpottuu usein, kun jalkaa roikottaa sängyn laidan yli, tai kun nousee pystyasentoon. Valtimopainemittaukset ovat tarpeen. Jos sinulla on tuntopuutoksia, et tunne valtimotaudista aiheutuvaa kipua. Saatat tuntea vain puristavaa tunnetta tai epämiellyttävää oloa jaloissasi.