Yleistä diabeteksesta
Diabetes on monta diabetesta
Diabetestyyppejä on kymmeniä
Hoitosuositukset
Suomessa diabetes on noin puolella miljoonalla ihmisellä
- Diabetes (vanhalta nimeltään sokeritauti) on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.
- Diabeteksessa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti.
- Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.
- Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 400 000. Lisäksi arvellaan, että noin 50 000 - 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
- tyypin 1 diabetes: syynä insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena
- tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat
- raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve
- muista syistä johtuva diabetes: syynä esimerkiksi haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman leikkaus tai Suomessa harvinainen hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti.
- LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) on aikuisiällä alkava, hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabeteksen alamuoto.
- MODY (Maturity Onset Diabetes of the Young) on yleensä 20–30-vuotiaana tai nuorempana alkava ja voimakkaasti perinnöllinen diabetes, joka johtuu haiman puutteellisesta
insuliininerityksestä.
Erilaisia diabeteksia voidaan määritellä jopa useita kymmeniä.
Sairastumisikä. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana, mutta myös vanhempana. Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös nuoruudessa tai lapsuudessa.
Tyypin 2 diabetesta sairastavan on joissain tapauksissa mahdollista saada verensokeritasonsa normaaliksi esimerkiksi painonlaskun tai liikunnan lisäämisen avulla, mutta geeneissä oleva alttius säilyy.
Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes ovat diabeteksen päämuodot, kaikki muut alamuodot ovat harvinaisia. Eri diabetesmuotojen erottelu on ainakin jossakin määrin keinotekoista, eikä epäselvissä tapauksissa luokitusta aina löydy.
Hoitosuositukset
Diabeteksen hoitosuosituksia laaditaan nykyisin pääasiassa Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -sarjassa.Diabeteksen Käypä hoito -suositus on päivitetty 2018, jolloin suositus jaettiin kahteen osaan: suositus koostuu omista osuuksia insuliininpuutosdiabetekselle ja tyypin 2 diabetekselle, suosituksessa on myös molemmille diabetestyypeille yhteisiä osuuksia.
Myös Diabetesliitto on julkaissut terveydenhuollon ammattihenkilöstölle suunnattuja hoitosuosituksia. Niiden tarkoitus on tehdä tuoreimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa hoitoa tunnetuksi ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä eri puolilla maata. Diabetesliiton lääkärineuvosto valvoo suositusten ajanmukaisuutta ja esittää tarvittaessa uuden hoitosuositustyöryhmän nimeämistä ja ehdottaa jäsenet työryhmään.
Käypä hoito -suositukset
- Diabetes, insuliinipuutosdiabetes
- Diabetes, tyypin 2 diabetes
- Retinopatia, eli silmänpohjasairaus
- Aikuisten lihavuuden hoito
- Diabeettinen nefropatia eli munuaissairaus
- Diabeetikon jalkaongelmat
- Uniapnea
- Raskausdiabetes
Käypä hoito -suositukset: mitä ne ovat ja kuka ne tekee?
Diabetesliiton hoitosuositukset
Diabeetikon hoito raskauden aikana, Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 2012
Diabeetikon hoito raskauden aikana (pdf) (710.5 KB)
Diabeetikkolapsen hoito koulupäivän aikanaSosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet Toimintamallin diabeetikkolapsen hoidosta koulupäivän aikana. Lue lisää tästä.
Hyvän hoidon tarkistuslistat
Hyvän hoidon avaimet ovat tiiviitä tarkistuslistoja siitä, mitä hyvään diabeteksen hoitoon kuuluu.Hyvän hoidon avaimia voi tilata D-kaupasta: