Raskausdiabetes

Raskausdiabetes


Mikä on raskausdiabetes?

Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka yleensä loppuu synnytykseen.  Noin joka viidennellä odottajalla todetaan raskausdiabetes. Yleensä raskausdiabetes puhkeaa jo ensimmäisen raskauden aikana ja se uusiutuu useimmiten myös seuraavissa raskauksissa. 

Raskausdiabetekselle altistavat:

  • ylipaino
  • geneettinen perimä
  • yli 40 vuoden ikä
  • aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi
  • aiempi raskausdiabetes
  • sokeri aamuvirtsassa
  • munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).

Suomessa noin puolella raskaana olevista naisista on raskausdiabeteksen riskitekijöitä.


Raskausdiabeteksen toteaminen

Raskausdiabetes todetaan sokerirasituskokeella. Nykyään suositellaan sokerirasituskokeen tekemistä lähes kaikille raskaana oleville.

Sokerirasituskoe tehdään tavallisesti 24.–28. raskausviikolla. Kun sairastumisriski on erityisen suuri, koe suositellaan tehtäväksi jo 12.–16. raskausviikolla. Jos tulos tuolloin on normaali, koe uusitaan raskausviikoilla 24–28.

Sokerirasituskoe

  • 2–3 päivän ajan ennen sokerirasitusta on hyvä syödä ravintoa joka sisältää runsaasti kuitupitoisia hiilihydraatteja (täysjyväviljaa ym.)
  • 10-12 tunnin paasto ennen koetta
  • tutkimus aloitetaan laboratoriossa aamulla klo 8–10
  • tutkimuksen aikana tulee olla paikallaan eli kokeen aikana ei voi poistua laboratoriosta
  • juodaan viiden minuutin aikana 75 grammaa glukoosia (sokeria) liuoksena (3 dl nestettä)
  • verensokeri mitataan ennen liuoksen juomista sekä 1 ja 2 tunnin kuluttua liuoksen juomisesta
  • sokerirasituskoe voi aiheuttaa kuvottavan olon
  • sokerirasituskoe ei ole sikiölle vaarallinen

No onko se diabetes?

Raskausdiabetes todetaan, kun yksi tai useampi näistä toteutuu:

  • verensokerin paastoarvo on 5,3 mmol/l tai enemmän
  • verensokeri tunnin kuluttua kokeen alusta on 10,0 mmol/l tai enemmän
  • verensokeri kaksi tuntia kokeen alusta on 8,6 mmol/l tai enemmän


Raskausdiabeteksen hoitoateria

Raskausdiabeteksen hoidon tavoitteena on äidin ja lapsen hyvinvointi ja terveys. Hoidon tavoitteena on turvata raskauden mahdollisimman netenemisen ja sikiön normaali kasvu ja kehitys, vähentää synnytyskomplikaatioita sekä edistää vastasyntyneen hyvinvointia.

Kun raskausdiabetes todetaan, neuvola ohjaa verensokerin omaseurannan toteuttamisen. Mittausten määrä ja ajankohta sovitaan yksilöllisesti. Mittausvälineet saa neuvolasta tai hoitotarvikejakelusta.

Raskausdiabeetikon verensokerin tavoitearvot ovat:
aamulla ennen aamiaista alle 5,5 mmol/l
tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l


Raskausdiabeteksessa ruokavalion rooli on merkittävä. 

Monipuoliseen ruokavalioon kuuluu täysviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, rasvattomia tai vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita tai kasviproteiinia sekä pehmeän rasvan lähteitä. 

Lautasmallia voi käyttää apuna annoksen koostamisessa. Annoskokojen pysyessä kohtuullisena, paino ei nouse liikaa ja verensokeri pysyy mahdollisimman hyvin hallinnassa. Myös ateriarytmin tasaisuus hillitsee verensokerinousuja.

Raskausdiabeetikolle sopivasta ruokavaliosta löytyy tietoa myös Terveyskylän Naistentalosta.


Liikkuminen on tärkeä raskausdiabeteksen hoitokeino

Liikkuminen laskee verensokeria ja auttaa painonhallinnassa. Useimmat voivat raskausaikana jatkaa liikkumista kuten ennenkin. Raskausaikana voi myös aloittaa liikkumisen, kunhan muistaa edetä maltilla ja omia tuntemuksia kuunnellen. Duodecimin Terveyskirjastosta löytyy artikkeli "Raskaus ja liikkuminen".


Lääkehoito

Aina ruokavaliohoidolla ei saavuteta riittävää sokeritasapainoa ja on tarpeen aloittaa lääkehoito. Noin 15–20 prosenttia raskausdiabetesta sairastavista tarvitsee raskausaikana lääkehoitoa.

Lääkehoitona  käytetään metformiini-tabletteja, insuliinipistoksia tai molempia yhdessä. Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikoiden seuranta toteutetaan yleensä äitiyspoliklinikalla.  On hyvä muistaa, että lääkehoidon ohella tarvitaan edelleen myös ruokavaliohoitoa ja liikuntaa.

Hyvä hoito raskausdiabeteksen jälkeen


Raskausdiabetes yleensä korjaantuu vauvan syntymän jälkeen. Raskausdiabeteksen jälkeen tyypin 2 diabetes on kuitenkin tavallista yleisempi. Tyypin 2 diabetes on yleensä pitkään oireeton ja kehittyy vuosien kuluessa. Myös tyypin 1 diabetesta ilmaantuu raskausdiabeteksen kokeneille tavallista useammin. 

Vaikka diabeteksen perinnölliseen sairastumisalttiuteen ei voi vaikuttaa, liikunta, terveelliset ruokatottumukset, riittävä uni ja normaalipainoon pyrkiminen pienentävät olennaisesti tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä. Elintavat ovat avuksi myös raskausdiabeteksen uusiutumisen ehkäisyssä mahdollisissa seuraavissa raskauksissa. 

Verensokerinseuranta tulisi muistaa myös raskausdiabeteksen jälkeen.  Kotimittauksia ei enää tarvita, mutta säännöllinen laboratorioseuranta on tarperen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kohonneet verensokerit havaitaan, sitä helpommin diabetes on ehkäistävissä ja hoidettavissa. 

Synnytyksen jälkeen tulisi käydä säännöllisesti sokerirasituskokeessa:
•    Jos raskausdiabetesta hoidettiin insuliinilla tai metformiinilla, koe suositellaan 6–12 vkoa synnytyksestä.
•    Jos raskausdiabetesta hoidettiin ruokavaliolla, koe suositellaan tehtäväksi vuoden kuluttua synnytyksestä.
•    Jatkossa koe suositellaan 3 vuoden välein tai tiheämmin yksilöllisen suunnitelman mukaan.

Synnytyksen jälkeen raskaudenaikaisista verensokeritavoitteista luovutaan ja verensokerin raja-arvot ovat samat, kuin diabeteksen diagnosoinnissa yleensä.  

Terveellä ihmisellä on paaston jälkeen plasmassa sokeria 6 mmol/l tai vähemmän. Kahden tunnin sokerirasituksessa terveen ihmisen verensokeri pysyy alle 7,8 mmol/l. 

Kun paastoverinäytteestä mitataan sokeria 6,1–6,9 mmol/l, kyseessä on kohonnut paastoplasman sokeri eli heikentynyt paastosokeri (IFG, impaired fasting glucose). 

Heikentynyt sokerinsieto (IGT, impaired glucose tolerance) todetaan, kun verensokeripitoisuus on 7,8–11 mmol/l sokerirasituskokeessa 2 tunnin kohdalla tai 2 tuntia aterian jälkeen. 

Diabetes todetaan, kun: 

  • satunnainen (tai sokerirasituksessa mitattu) verensokeri ylittää 11 mmol/l useammin kuin kerran  
  • tai paastoveren sokeripitoisuus plasmassa on 7,0 mmol/l tai enemmän (ADA 97, WHO 99) 
  • ja/tai HbA1c-arvo on 47,5 mmol/mol (6,5 %) tai suurempi (WHO 2010). 

Jos oireet viittaavat diabetekseen, riittää yksi poikkeava mittaustulos. Jos muita diabetekseen viittaavia oireita ei ole, poikkeavia mittaustuloksia pitää olla kaksi tai enemmän. 

Raskausdiabeteksen jälkeen tulisi verensokerin lisäksi seurata myös myös painoa, vyötärön ympärysmittaa, verenpainetta ja veren lipidipitoisuuksia (kolesteroli) 1–3 vuoden välein. Verensokeria voidaan seurata joko sokerirasituskokeella tai mittaamalla HbA1c.  Seurantaväli ja seurannan kesto määritellään diabeteksen riskitekijöiden mukaisesti. 

Muut raskausdiabeteksen jälkeiseen hoitoon ja seurantaan liittyvät asiat voit tarkistaa esitteestä Hyvän hoidon avaimet raskausdiabeteksen jälkeen (lataa ilmainen pdf). 

Kokemuksia ja vertaistukea

Lisätietoja

Sivua viimeksi päivitetty: 16.5.2024