Varhaiskasvatus- ja koulukysely
Kysely 2024: Diabetesta sairastavan lapsen turvallinen koulupäivä vaatii työtä ja taistelua
Selvitimme touko-heinäkuussa 2024 tehdyllä sähköisellä kyselyllämme käytäntöjä ja kehittämistarpeita tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten
diabeteksen hoidossa sekä omahoidon tukemisessa varhaiskasvatuksessa ja
koulussa. Kyselyymme vastasi
357 diabetesta sairastavan lapsen vanhempaa.
Kyselymme osoitti, että lasten perusoikeus opetukseen ja varhaiskasvatukseen ei aina toteudu Suomessa. Kasvava lapsi tarvitsee diabeteksen omahoitoon osaavan tukijan päiväkoti- ja koulupäivän ajaksi. Osaavia avustajia ei tarjota kaikissa kunnissa lasten tueksi.
Verensokerin seuranta ja
insuliinipistokset sujuvat pääosin hyvin varhaiskasvatuksessa ja
koulupäivän aikana lapsilla, joilla on tyypin 1 diabetes. Toimiva
omahoidon tuki on kuitenkin vaatinut vanhemmilta paljon omaa työtä ja
taistelua.
- Lapsille on tullut jopa hengenvaarallisia tilanteita tai heidät on jouduttu ottamaan päiväkodista tai koulusta pois. Näin ei saa olla. Suomeen täytyy saada omahoidon tuen järjestämiseksi selkeä valtakunnallinen toimintamalli, joka vastaa nykyajan diabeteshoidon erityiskysymyksiin ja antaa selkeät ohjeet toimintaympäristössä, jossa lääkehoidon kysymykset yhä enemmän juridisoituvat, Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic sanoo.
Selvityksemme mukaan omahoidon tuen toteuttamisessa on hyvinvointialueiden ja kuntien kesken eroja, jopa saman kunnan koulujen kesken. Kunnan tai koulun viranhaltijoiden ymmärrys diabeteksesta voi olla ratkaiseva tekijä siinä, edistääkö vai estääkö se tarpeen mukaisen omahoidon tuen järjestymistä.
- Tarvitaan selkeät ohjeet omahoidon tuen vastuuhenkilöiden sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaamisen varmistamisesta. Lasten yhdenvertaisuus kärsii ja asiat monimutkaistuvat turhan päiten, kun kunnissa ja hyvinvointialueilla ei ole mietitty omahoidon tuen prosesseja kuntoon. Toki myös resurssit täytyy turvata, ilman avustajia ei varsinkaan pienimpien diabetesta sairastavien lasten turvallisuutta taata, Tuominen-Lozic lisää.
Kiitos vastanneille!
Diabetesliitto hyödyntää
kyselyn tuloksia vaikuttamistyössään diabetesta sairastavien lasten
koulupäivän aikaisen hoidon kehittämiseksi.
Tutustu kyselyn tuloksiin:
Kysely koulupäivän aikaisesta hoidosta 2020
Diabetesliitto teki marraskuussa 2020 kyselyn diabetesta sairastavien lasten koulupäivän aikaisesta hoidosta. Lasten vanhemmille kohdennettuun kyselyyn vastasi 415 vanhempaa.
Kyselyn tulosten mukaan vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä siihen, miten lapsen diabeteksen hoito toteutuu koulupäivien aikana, suuria haasteita ei ole ollut. Onnistunut hoito kuitenkin edellyttää koulun ja perheen yhteistyötä, viestintää ja käytänteistä sopimista.
Valtaosassa perheistä (87 %) diabetesta sairastavan lapsen hoito suunnitellaan yhteistyöpalaverissa kouluhenkilökunnan kanssa. Palaverissa on usein mukana vanhemman lisäksi opettaja (91 %), koulunkäynninavustaja (83 %) ja lapsi itse (74 %).
Keskeistä diabeteksen hoidon sujuvan toteutumisen kannalta on koulupäivän aikaisesta hoidosta vastaavista henkilöistä sopiminen. Valtaosalla (80 %) vastuuhenkilö on sovittu, mutta hänen varahenkilönsä on sovittu vain 60 %:lla. Diabeteksen hoidossa lasta avustava henkilö on usein kouluavustaja. Avustajien riittävä määrä ja osaaminen sekä avustajan välittömän avun saamisen mahdollisuus ovat tekijöitä, joita erityisesti alakouluikäisten lasten vanhemmat toivat kyselyssä esiin kysyttäessä hoidon onnistumisen edellytyksistä.
”Avustajat ja opettajat ovat ottaneet hienosti asian hoitaakseen. Koululla on ymmärretty lapsemme diabeteksen haasteet ja jatkuva tuen tarve.”
Yhteistyö on pääosin sujuvaa
Valtaosa vanhemmista on tyytyväisiä yhteistyöhön (83 %) kouluhenkilökunnan kanssa. Jos yhteistyön haasteita on ollut, niiden taustalla on useimmiten riittämätön tiedonkulku kouluhenkilökunnan kesken tai vanhempein ja kouluhenkilökunnan kesken. Osa haasteista johtuu tietämättömyydestä: koulu- ja opetushenkilökunnalla ei ole riittävästi tietoa diabeteksen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin tai osaamista diabeteksen hoidossa. Samoin tietoa verensokerin vaikutuksesta käyttäytymiseen ja oppimiseen ei ole riittävästi. Riittävä tieto ja ymmärrys takaa diabetesta sairastavalle lapselle turvallisen koulupäivän sekä tasavertaisen mahdollisuuden oppia.
Osittain tai kokonaan itsenäisesti diabeteksensa hoidosta huolehtivien nuorten diabeteksen hoito koulupäivien aikana herätti huolta osassa vanhempia. JOka viiden yläkouluikäisten lasten vanhemmista kertoi kokevansa turvattomuutta.
Vaikka vastuu hoidosta olisi nuorella itsellään, tarvitsee osa heistä ajoittaista hoidosta muistuttamista ja varmistamista. Yläkouluikäisten lasten vanhemmista puolet vastasi, että kukaan koulu- tai opetushenkilökunnasta ei varmista diabeteksen hoidon toteutumista koulupäivien aikana.
”Nyt yläasteikäisenä lapsi on hoidon suhteen koulupäivien aikana ihan yksin. Ongelmia on esimerkiksi koetilanteissa, kun ei muista varmistaa että verensokerin taso on hyvä ennen koetta; tämä vaikuttaa koesuoritukseen erittäin paljon. Tunneilla on myös haasteita opettajilla, kun eivät ymmärrä lapsen apaattisen tai agressiivisen käytöksen johtuvan huonosta verensokeritasosta”
Kiitos vastanneille!
Diabetesliitto hyödyntää kyselyn tuloksia vaikuttamistyössään diabetesta sairastavien lasten koulupäivän aikaisen hoidon kehittämiseksi.
Tutustu kyselyn tuloksiin
Diabetesliiton koulukyselyn tulosten yhteenveto (pdf) (383.1 KB)
Katso vanhempien vastauksia animoidusta tiivistelmästä tästä.
