Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito säästävät amputaatioilta

Diabetes ja sen seuraukset altistavat alaraaja-amputaatioille. Puolet Suomessa suoritetuista alaraaja-amputaatioista tehdään diabeetikoille. Näistä yli puolet voitaisiin ehkäistä varhaisella puuttumisella jalkaongelmien taustatekijöihin ja hoitamalla jo syntyneet jalkaongelmat hyvin. Diabetesta sairastavien määrän lisääntyessä myös jalkaongelmaisten määrä lisääntyy.

Uuden Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on vähentää diabeetikoiden jalkaongelmia parantamalla niiden tunnistamista ja hoitomahdollisuuksia perusterveydenhuollossa ja luomalla toimivat hoitoketjut. Diabeetikoiden omatoiminen jalkojen seuranta ja hoito ovat avainasemassa. Diabeetikoiden jalkaongelmien diagnostiikkaa, hoitoa, hoitoketjua ja hoidon porrastusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on kehitettävä. Suosituksen ohjeiden mukaisesti voidaan estää alaraajahaavojen syntymistä ja niistä johtuvia alaraaja-amputaatioita ja jalkaongelmien aiheuttamaa merkittävää sairaalahoidon tarvetta.

Diabetes altistaa alaraaja-amputaatioille

Diabetes on Suomessa yleinen ja koko ajan kasvava terveysongelma. Vuonna 2008 yli puoli miljoonaa suomalaista sairasti diabetesta. Jalkaongelmille altistavaa diabeettista hermovauriota eli neuropatiaa esiintyy noin kolmanneksella ja tukkeuttavaa valtimotautia eli iskemiaa noin neljänneksellä diabeetikoista. Jalkahaavan saa vuosittain 2 - 5 prosenttia diabetesta sairastavista ja koko elinaikana jalkahaava ilmenee 15 - 25 prosentilla diabeetikoista.  Alaraaja-amputaatioon joutuneista diabeetikoista 85 prosentilla on jalkahaava ennen amputaatiota. Suomessa nilkan yläpuolisista amputaatioista puolet tehdään diabeetikoille, ja yli puolet näistä olisi ehkäistävissä varhaisella puuttumisella jalkaongelmien taustatekijöihin ja hoitamalla jo syntyneet jalkaongelmat hyvin.

Ehkäisemällä jalkahaavan syntyä ehkäistään amputaatioita

Diabeetikon jalkahaavojen esiintyvyyttä lisäävät sekä diabetekseen liittyvät tekijät, kuten sairauden komplikaatiot ja huono hoitotasapaino että paikalliset tekijät, esimerkiksi huonot jalkineet tai puutteellinen jalkojenhoito. Diabeetikoille voi neuropatian seurauksena kehittyä suojatunnon puutos ja asentovirheitä, jotka edesauttavat aluksi vähäpätöisiltä näyttävien ihovaurioiden syntyä. Ulkoisia vauriolle altistavia tekijöitä ovat usein huonosti istuvat tai hankaavat kengät, muu äkillinen hankaus tai kävely paljain jaloin.

Helposti tulehtuvien jalkahaavojen ennaltaehkäisy on diabeetikoilla elintärkeää, koska 5-8 prosentilla diabeetikoista jalkahaava johtaa vuoden aikana alaraajan nilkan yläpuoliseen amputaatioon. Amputaatio ei ole diabetesta sairastavalla riskitön toimenpide, sillä leikkauskuolleisuus on jopa 12 prosenttia.

Säännöllisiä perustarkastuksia ja potilaan omahoidon ohjausta tarvitaan

Diabetesta sairastavan huolellisen jalkahygienian ja jalkojen kunnon omatoimisen seuraamisen merkitystä ei voi ylikorostaa. Potilasohjausta täytyy säännöllisin välein myös kerrata. Diabeetikon on hyvä tarkistaa jalkojensa kunto päivittäin ja tarkkailla ihorikkojen, haavojen, kynnen ympäristön punoituksen ja kivun ilmaantumista. Tarvittaessa tulee parin vuorokauden kuluessa ottaa yhteyttä sovittuun hoitopaikkaan, mikäli paranemisen merkkejä ei ole. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kynsien hoitoon sekä sukkien ja jalkineiden valintaan. Jalkojen virheasentoja voidaan ehkäistä myös omatoimisella harjoittelulla ja venyttelyllä.

Diabetesta sairastavien jalkojen kuntoa täytyy kotiolojen lisäksi seurata tarkoin terveydenhuollossa. Jo pieniin muutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta tilanne ei kehity vaaralliseksi. Jalkahaavat kroonistuvat diabeetikoilla nopeasti ja hoito tulee aloittaa ripeästi, sillä haavan koko ja kesto ennustavat haavan paranemista. Mitä nopeammin haavan syynmukainen hoito aloitetaan, sitä paremmin niiden kroonistumista voidaan estää. Terveydenhuollossa huomiota on kiinnitettävä erityisesti riskipotilaiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Jalkaongelmien ehkäisy aloitetaan heti kun diabetes todetaan. Jalkojen virheasentoja voidaan tarvittaessa ehkäistä ja hoitaa myös korjaamalla niitä kirurgisesti.

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä, jossa hoidetaan diabetesta sairastavia, tulee olla riittävä määrä koulutettuja jalkaterapeutteja tai jalkojenhoitajia ja jalkojen hoidosta vastaava työryhmä, johon jalkaterapeutin lisäksi kuuluvat diabeteksen vastuulääkäri ja diabeteshoitaja. Suuren riskin potilaille kohdennetut jalkaterapiapalvelut olisivat todennäköisesti suureksi hyödyksi.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii viimeisimpään tutkimustietoon perustuvia valtakunnallisia Käypä hoito -suosituksia yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Potilasversiossa kerrotaan hoitosuosituksen sisältö yleiskielellä. Potilaan on tärkeää tietää, kuinka hän voi ennaltaehkäistä ja itse hoitaa sairauksiaan sekä mihin lääkärit ja hammaslääkärit perustavat hoitopäätöksensä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut diabeettisen jalan Käypä hoito -suosituksen. Suositus tiivistelmineen on luettavissa täällä. Internetistä löytyvät myös 93 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Tapani Ebeling, Oulun yliopistollinen sairaala, sisätautien tulosyksikkö, puh. (08) 3154 123, sposti: etunimi.sukunimi (at) ppshp.fi
sekä työryhmän jäsenet

Elina Heikkilä, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja, sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
Liisa Hiltunen, yleislääketieteen erikoislääkäri, tutkimusjohtaja, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius; sposti: etunimi.sukunimi (at) oulu.fi
Vesa Juutilainen, LL, ortopedi, plastiikkakirurgi, osastonlääkäri, HUS Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Mari Kanerva, infektiolääkäri, HYKS; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Heikki-Jussi Laine, LT, ortopedian ja traumatologian apulaisylilääkäri, TAYS, tuki- ja liikuntaelinkirurgian vastuuyksikkö; sposti: etunimi.sukunimi (at) pshp.fi
Mauri Lepäntalo, ylilääkäri, professori, HYKS, verisuonikirurgian klinikka; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Hanneli Saarikoski, jalkojenhoitaja, HYKS, Diabetesklinikka; sposti: etunimi.sukunimi (at) welho.com
Timo Sane, dosentti, osastonylilääkäri, HYKS, endokrinologian klinikka; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Jukka Toivonen, ylilääkäri, Helsingin terveyskeskus, Akuuttisairaala, Marian sairaala; sposti: jukka.t.toivonen (at) hel.fi
Erkki Tukiainen, plastiikkakirurgi, ortopedi, plastiikkakirurgian professori, HYKS; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Annikki Vaalasti, dosentti, osastonylilääkäri, TAYS; sposti: etunimi.sukunimi (at) pp.inet.fi
Kirsi Valve, LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, TAYS, sisätautien vastuualue, infektiosairaudet ja sairaalahygienia; sposti: etunimi.sukunimi (at) pshp.fi