Alkoholia vain kohtuudella
Tuija Manneri
Ikäihmisten on syytä olla varovaisia alkoholin kanssa, sillä ikääntymisen mukanaan tuomat kehon koostumuksen muutokset, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Vaarana on muun muassa akuutti haimatulehdus, vakava hypoglykemia ja tapaturmat. Lisäksi alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille lääkkeille. Yli 65-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, jossa alkoholiperäisistä haitoista johtuva kuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina.
Vanhalla iällä alkoholia on syytä käyttää entistä vähemmän, sillä ikä, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Alkoholinkulutuksen vähentämisen myönteiset vaikutukset alkavat näkyä nopeasti.
Yli 200 000 suomalaista ikäihmistä juo liikaa. Myös alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt.
– Yli 65-vuotiaat on ainoa ikäryhmä, jossa kuolleisuus alkoholiperäisiin haittoihin on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut. Ikääntyneistä miehistä riskikäyttäjiä on 8–10 prosenttia ja naisista 4–5 prosenttia. Myös naisten osuus on selkeästi kasvanut, A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen kertoo.
Hän toivoo jokaisen ikääntyvän muistavan yhden lukeman: korkeintaan seitsemän alkoholiannosta viikossa, eikä niitäkään kerralla. Yksi annos on esimerkiksi pullo keskiolutta, 12 senttilitraa viiniä tai neljä senttilitraa väkeviä.
– Seitsemän annosta on riskikäytön viikkoraja terveelle yli 65-vuotiaalle. Jos iäkkäällä ihmisellä on sairauksia ja lääkityksiä, hänen kannattaa harkita määrää vielä tarkemmin. Ikääntyneiden hoitoon erikoistuneiden geriatrien amerikkalainen yhdistys suosittelee korkeintaan kolmea tai neljää annosta viikossa. Joillekin voi olla viisainta pidättäytyä alkoholin käytöstä kokonaan, Partanen lisää.
Elimistö muuttuu
Vanheneminen heikentää jokaisen kykyä sietää alkoholia, olipa sitten hyvä- tai huonokuntoinen, terve tai sairas.
– Kehon koostumus muuttuu: elimistön rasvapitoisuus lisääntyy ja vesipitoisuus vähenee. Kun vesitilavuus pienenee, promillemäärä veressä nousee ja alkoholi päihdyttää enemmän kuin nuorempana, Partanen selittää.
Lisäksi tärkeiden elinten kuten aivojen, maksan ja munuaisten toimintakyky hiipuu, kun ne vanhenevat. Esimerkiksi munuaisten verenkierto ja suodatuskyky heikkenevät.
– Jo 65–70-vuotiaana munuaisten toimintakapasiteetti laskee selvästi. Sama tapahtuu maksassa, vaikkakaan ei yhtä paljon kuin munuaisissa. Alkoholi voi myös aiheuttaa akuutin haimatulehduksen, jonka seurauksena haimakudosta ja siten myös insuliinia erittäviä beetasoluja tuhoutuu.
– Riskit kertautuvat, jos elämän varrelta matkaan on tarttunut pitkäaikaissairauksia, Partanen varoittaa.
Hypoglykemiavaara lisääntyy
Diabeetikolla alkoholi vaikuttaa sekä käytettyjen lääkkeiden vaikutukseen että sokeriaineenvaihduntaan.
– Keskeisin äkillinen haitta on se, että alkoholi estää elimistön omien, sokeritasapainoa ylläpitävien mekanismien toiminnan, Partanen sanoo.
Juominen voi johtaa liian matalaan verensokeriin ja hengenvaaraan, erityisesti kun diabeetikolla on insuliinilääkitys. Insuliini laskee verensokeria ja samanaikaisesti alkoholi estää maksan sokerintuotannon. Tämän takia diabeetikon on vähennettävä insuliinin määrää ja muistettava myös syödä, kun hän nauttii alkoholipitoisia juomia.
Sulfonyyliurealääkkeet ja alkoholi ovat nekin riskialtis yhdistelmä. Sulfonyyliurea lisää insuliinineritystä, joten alkoholin kanssa hypoglykemiariski kasvaa merkittävästi.
– Jonkin verran alkoholi lisää matalan verensokerin riskiä myös sellaisten diabeteslääkkeiden kanssa, joihin ei yleensä liity hypoglykemiariskiä, kuten esimerkiksi metformiinin ja gliptiinien kanssa, Partanen kertoo.
Jos juo paljon, metformiini voi aiheuttaa hengenvaarallisen maitohappoasidoosin. Sitä on vaikea tunnistaa.
– Metformiini onkin laitettava tauolle, jos alkoholinkäyttö muuttuu päivittäiseksi tissutteluksi tai ryyppyputkeksi, Partanen neuvoo.
Tapaturmariski kasvaa
Ikääntyessä muisti, aistitoiminta, motoriikka, koordinaatio, tiedon käsittely, keskittyminen ja tarkkaavaisuus heikkenevät kaikilla. Kun siihen lisätään alkoholi, sattuu yhä helpommin unohduksia, kompastumisia ja muita haavereita.
Alkoholi lisää kaatumisriskiä erityisesti, kun diabeetikolla on diabeettinen neuropatia eli hermovaurioita. Silloin tuntoaistimusten ja verenkierron ongelmat heikentävät tasapainoa.
Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa myös sydämen eteisvärinää, mutta neuropatia ehkäisee sen aistimista.
– Tällaisessa rytmihäiriössä sydämeen saattaa kertyä verihyytymä, joka voi lähteä liikkeelle ja aiheuttaa aivoinfarktin. Se voi aiheuttaa myös ohimenevän aivoverenkiertohäiriön, joihin usein liittyy huimausta ja kaatumisia, Partanen kertoo.
Sydämen eteisvärinälle altistaa varsinkin alkoholin ja pitkään koholla olleen verenpaineen yhdistelmä. Alkoholin vuoksi verenpaine saattaa pystyyn noustessa joskus myös laskea nopeasti, mikä aiheuttaa kaatumisia. Tasapainoa heikentää sekin, että alkoholi laskee elimistön natriumpitoisuutta.
Onnettomuuksiin alkoholi kytkeytyy myös siksi, että moni ikääntynyt käyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ahdistuksen, masennuksen, unettomuuden tai muistisairauksien vuoksi.
– Haitallisia yhteisvaikutuksia pahentaa lääkkeiden pitkä vaikutusaika. Jos on esimerkiksi eilisiltana ottanut pienen annoksen nukahtamislääkettä, ei ehkä osaa ajatella, että lääkettä on elimistössä vielä tänäänkin, kun ottaa alkoholia, Partanen kuvailee.
Verenpaine kohoaa
Osa alkoholin haitoista kertyy hitaasti pitkässä käytössä. Alkoholi muun muassa lisää moniin syöpiin sairastumisen riskiä ja heikentää solujen jakautumista luuytimessä, mistä voi seurata anemia. Alkoholi vaikuttaa myös veren rasvoihin.
– Alkoholi nostaa verenpainetta ja huonontaa rasva-arvoja, mitkä yhdessä heikentävät valtimoiden kuntoa ja lisäävät näin myös diabeteksen lisäsairauksien retinopatian ja nefropatian eli silmän verkkokalvosairauden ja munuaissairauden riskejä. Jos lisäsairauksia on jo tullut, kannattaa miettiä, onko alkoholinkäyttö välttämätöntä, Partanen neuvoo.
Alkoholi lisää myös painoa, koska se sisältää paljon energiaa. Rasva kertyy usein haitallisesti vatsaonteloon ja maksaan.
– Mitä rasvoittuneempi maksa, sitä vaikeampi on saada diabeteslääkitys ja sokeritasapaino kohdilleen ja sitä suurempi mahdollisuus on rasvamaksan kehittymiseen. Rasvamaksa voi vähitellen johtaa maksan krooniseen tulehdukseen ja sitä kautta maksakirroosiin.
Tilastojen mukaan rasvamaksa on lisääntynyt etenkin tyypin 2 diabeetikoilla, mutta myös tyypin 1 diabeetikoilla voi olla joskus ylipainoa ja rasvamaksa.
– Iäkkäänä kannattaa havahtua maksavaurioiden riskiin, jos on työikäisenä ottanut vähän reilummalla kädellä. Elimistö muistaa alkoholinkäytön aikaisemmat vuosikymmenet, Partanen huomauttaa.
Toisaalta alkoholinkäytön vähentämisen myönteiset vaikutukset alkavat näkyä terveydentilassa jo viikossa.
– Yöuni paranee, ahdistuneisuus lievittyy ja mieliala kohenee, Partanen tietää.
– Ja vaikka alkoholi olisi muuttunut ongelmaksi, sitä voi hoitaa tehokkaasti. Asia kannattaa rohkeasti ottaa puheeksi läheisten, lääkärin tai hoitajan kanssa.
Lisätietoa:
www.paihdelinkki.fi/fi/oma-apu/alkoholi/selvasti-hyva-ika
Huono kaveri lääkkeelle
•• Alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille muillekin lääkkeille kuin diabeteslääkkeille.
– Epilepsialääkkeiden kanssa alkoholia ei pidä koskaan nauttia, koska se lisää kouristuksia. Unilääkkeistä, rauhoittavista lääkkeistä, eräistä masennuslääkkeistä ja lihasrelaksanteista voi alkoholin kanssa seurata tokkuraisuutta, uneliaisuutta, sekavuutta sekä muistamisen ja arjessa pärjäämisen vaikeuksia ja pahimmillaan hengitysvaikeuksia, Markus Partanen luettelee.
Verenohennuslääkkeiden ja tavallisen kipulääkkeen ibuprofeiinin eli esimerkiksi Buranan tai asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin kanssa alkoholi lisää verenvuotoriskiä.
– Kipulääke parasetamolin eli esimerkiksi Panadolin kanssa runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa maksavaurion ja opiaattipohjaisten kipulääkkeiden kanssa hengityksen lamaantumisen. Opiaatteja on myös muutamissa reseptiyskänlääkkeissä, Partanen varoittaa.
Keskushermostohaittoja on todettu alkoholilla ja joillakin allergia- ja pahoinvointilääkkeillä. Potenssilääkkeiden kanssa alkoholi voi johtaa yhtäkkiseen verenpaineen laskuun. Nesteenpoistolääkkeet ja alkoholi vaikuttavat yhdessä verenpaineeseen, turvotukseen ja sydämen vajaatoimintaan.
Sydän- ja verenpainelääkkeiden käyttäjän on tärkeä muistaa myös, että alkoholi nostaa verenpainetta, eli se toimii juuri toisin päin kuin lääkkeet.