Blogikirjoitukset

rss Terveisiä Meriltä

19.11.2015 10.03

Kuumottavalla vastaanotolla

Meri Öhman

Otan naulakosta valkoisen takin ja astelen huoneeseen. Istahdan hetkeksi pöydän ääreen ja hengitän pari kertaa syvään.

kameraw
Kohta käyn kutsumassa potilaan sisään. Emme kuitenkaan ole vastaanotolla kaksin, vaan huoneessa on kolmaskin henkilö. Hän on videokameran takana kuvaamassa.


Näin alkoi tähän mennessä lääkiksen jännittävin ja ehkä myös opettavaisin ryhmätyö. Haastattelimme potilaita, jotka olivat potilasjärjestöjen kokemuskouluttajia, ja koko vastaanotto videoitiin. Tämän jälkeen kokoonnuimme haastateltavien, muutaman opiskelijan ja opettajan kanssa katsomaan pätkät yhdessä läpi. Jokaisesta tilanteesta keskusteltiin rakentavasti, pohdittiin hyviä elementtejä ja annettiin palautetta kehityskohteista. Arvioitavana olivat nimenomaan vuorovaikutustaidot – emme tutkineet potilaita eikä oikeaan diagnoosiin tarvinnut päästä.

Kuumottavinta oli katsella itseään näytöltä. Siinä huomasin omia eleitäni ja ilmaisuja, joihin en ole aiemmin edes osannut kiinnittää huomiota. Toisaalta se antoi kehittymismahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen – itselleen ja omille maneereilleen on sokea, oli kyseessä sitten esiintymistavat, kirjotustyyli tai oikeastaan mikä tahansa.

lukematw
Verensokerimittarin tulos ryhmätyön jälkeen – jännitys nosti arvot pilviin!

Normaalisti puhun käsilläni paljon, mutta ryhmätyön alussa olin niin jännittynyt, että hädin tuskin liikutin niitä ollenkaan. Loppua kohden selvästi vapauduin ja aloin käyttää niitä minulle luontevaan tapaan. Jonkin verran toistelin täytesanoja ja ”tota” taisi tulla aika monta kertaa vajaan kymmenen minuutin klipin aikana. Osan takeltelusta voinee laittaa jännityksen piikkiin, koska videoitu vastaanotto on osittain keinotekoinen tilanne, kuten työn vetäjätkin korostivat. Lisäksi välillä teitittelin ja sinuttelin iloisesti sekaisin – tässä skarppauksen paikka tulevaa lääkärin uraa ajatellen, vaikkei potilaani ollut asiaa edes huomannut.

Kiitosta sain selkeästä ja kuuluvasta puheesta, luottamuksen luomisesta potilasta kuuntelemalla sekä hyvästä lopetuksesta, kun lupasin yrittää parhaani mukaan löytää ratkaisun potilaan vaivoihin. Kokonaisuutena vastaanotto meni hyvin, eikä suuria vikoja tai puutteita tullut. Kuulemma meillä on juuri nyt tutkitusti vuorovaikutustaidot parhaimmillaan, joten täytyy yrittää pitää ne samalla tasolla jatkossakin!





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja