Katupölyä ja tuotetestausta

Monena päivänä pyöräillessäni yliopistolle maisemaa on peittänyt sakea pölypilvi. Sellaisen läpi on inhottava polkea. Silmiä kirvelee ja hiekka narskuu hampaissa.

Vaikka astmani on lievä ja hyvässä tasapainossa, oireet ovat pahentuneet viime aikoina. Siksi ärsyynnyin, kun eräs tuttavani tokaisi ylimielisesti, ettei ymmärrä, miksi lehdissä kovasti taivastellaan katujen runsasta pölyämistä. ”Minä en ainakaan ole huomannut mitään!”

Terveen on hyvä huudella, kun ei tarvitse köhiä tai miettiä, saako kunnolla henkeä. Sama asia koskee diabetesta. Toimivalla haimalla on helppo tokaista, että siihenhän on nykyään hyvät hoidot. Niin onkin, mutta se ei poista tosiasiaa, että diabetes on vaikea ja kuormittava sairaus.

Hakiessani hoitovälineitä minua pyydettiin osallistumaan kynien ja lansettien neulojen arviointiin. Kaupunki kilpailuttaa hoitotarvikkeita, ja halusi käyttäjien mielipiteitä sitä varten. Sain nipun kaikennäköisiä neuloja ja kirjoitin jokaisesta lyhyen arvion. Laatu vaihteli jonkin verran, esimerkiksi osa kynäneuloista oli liian jäykkiä tai heiveröisiä. Toisaalta pistoterien vertailu oli haastavaa, enkä löytänyt niiden väliltä merkittäviä eroja.

Kokemus oli joka tapauksessa hauska. Toivottavasti käyttäjien mielipiteet otetaan oikeasti huomioon valinnoissa, eikä tuijoteta pelkästään taloudellisia näkökohtia.