Ajatuksia ennen terkkakesää
Vastuullinen työ ahdistaa ja pelottaa. Toisaalta on kutkuttavaa päästä kokeilemaan, mihin siivet kantavat näiden opiskeluvuosien jälkeen.
Lähden kesätöihin vieraalle paikkakunnalle, kauas kotoa, toiselle puolelle maata. Halusin hypätä pieneen tai aika suureenkin kesäseikkailuun, koska minusta on avartavaa nähdä erilaisia paikkoja ja toimintatapoja. Jännitys on silti suuri: osaanko tarpeeksi? Pärjäänkö tiukoissa tilanteissa? Paistaako epävarmuuteni kilometrien päähän? Uskallanko kuitenkin olla vakuuttava lääkäri, ottaa vastuuta ja tehdä päätöksiä?
Tuntuu, että tässä vaiheessa työnteko on tasapainoilua. Tasapainoilua oman
osaamisensa rajojen sekä riittävän itsevarmuuden ja uskon omaan tekemiseen
välillä. Pitäisi samaan aikaan luottaa itseensä ja toisaalta tunnistaa, milloin
ei vielä osaa tarpeeksi ja pyytää silloin apua.
Olen ehtinyt jo käydä mielessäni kauhuskenaarioita siitä, kuinka joudun heti töiden alussa hirveään vastaanottotahtiin, ohjaava lääkärini haukkuu minut kättelyssä pystyyn kun en osaa yksinkertaisimpiakaan asioita ja hoitajat tiuskivat ja töksäyttelevät kesäkandille.
Nämä siitäkin huolimatta, että
ylilääkäri on ollut erittäin ystävällinen ja joustava jo etukäteen. Myös viime
kesä sairaalassa lääkärinä sujui kokonaisuutena hyvin, sain erinomaista
palautetta eikä mitään isoja kamaluuksia tapahtunut. Hyvin todennäköisesti siis
nämä painajaiseni jäävät toteutumatta, mutta epävarmuuden hetkenä ahdistuksella
on taipumus kasvaa isoksi.
Tiedän, etten osaa (vielä) tulkita sydänfilmiä rautaisella rutiinilla, tehdä
täydellisiä lausuntoja, diagnosoida jokaista tuki- ja liikuntaelinvaivaa tai
tunnistaa ihosairauksia lyhyellä vastaanotolla. Tiedän, että osaan kohdata
potilaat inhimillisesti ihmisinä ja yritän parhaani mukaan auttaa heitä.
Tiedän, että kohtelen toisia kunnioittavasti, olen utelias ja tahdon kehittyä
lääkärinä ja kehittää omaa osaamistani.
Tuleva kesä on itselleni ennen kaikkea
ainutlaatuinen mahdollisuus oppia lääkärin työtä – siis nokka kohti
terveyskeskusta ja uusia seikkailuja!
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi