Tanssiaskelin vanhaksi
Lapsesta asti unelmoitu prinsessapäivä toteutui paremmin
kuin oletin minun kohdalla yleensä. Vaikka mulla ei ollut sitä leveintä
vaaleanpunaista prinsessamekkoa mitä lapsena haluttiin (mikä tais olla ihan
hyvä), kaikki meni niinkuin halusin.
Mekon ostin jo syyskuussa, se mahtui päälle ja lyhennys onnistui kolmen kerran jälkeen. Kampaaja osasi tehdä juuri sellaisen kampauksen kuin halusin. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä, niin ei ala stressaamaan mistä kaiken saa ja että saa haluamansa. Itse en onnistunut tekemään kyseistä virhettä, mikä on ihme minun kohdallani.
Diabeteksen kanssa kaikki meni kuten Strömsössä. Parini
tiesi sairaudestani jo kun aloimme harjoittelemaan, ja tanssien aikana hänellä
oli taskussa siripirejä. Tanssisalien reunalla mulla oli pienessä käsilaukussa
mittari ja pillimehua. Söin säännöllisesti ja laitoin normaalisti insuliinia,
jonka ansiosta varaeväille ei tullut tarvetta.
Wanhat tuovat ihania muistoja kaikesta pukuloistosta, pienempien ihailusta ja hauskanpidosta. Suosittelen tanssimaan wanhat,jos on siihen mahdollisuus. Kaikki se työ lopulta palkitaan!