Diabetekseni muuttuu

Mittaan, teen leivän, syön sen ja menen takaisin nukkumaan. Aamulla sokerit ovat vähän paremmat, mutta eivät niin korkeat kun haluaisin.

Elän nyt suurta murroksen aikaa diabetekseni kanssa. Ennen kun sitä sai olla aina korjaamassa korkeita ja miettimässä missä arvioin väärin, kun nyt joutuu varautumaan siihen, että matalille saatta mennä puolentoista tunnin sisällä, tai laskee ainakin rajusti.

Olen kuulemma aina ollut hyvin insuliiniepäherkkä. Aina suuremmat insuliiniannokset kun ikäisilläni. Tunnistan liiankin hyvin matalat, mutta korkeat vasta sitten kun minulla luulisi olevan ketoaineita. Olen saanut kuulla siitä usein, ja minua ei pitkään uskottu. Nykyään perheessämme pyörii vain vitsi, että meidän pitäisi kouluttaa minulle hypokoiran sijaan hyperkoira :D

En tiedä onko mun hoitomotivaatio kohta kunnossa, monen vuoden haun jälkeen. Vaikka on vielä pientä hiomista, mutta perusjutut on kunnossa.
Tsemppiä loppu syksyyn ja alkutalveen kaikille :)